Hiljaisen tiedon siirtäminen osana perehdytysprosessia
Mäki, Elina (2018)
Mäki, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121521767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121521767
Tiivistelmä
Nykyään työsuhteita ei nähdä enää elinikäisinä suhteina vaan ihmiset työskentelevät yhä useammissa organisaatioissa uransa aikana. Myös erilaiset pätkätyöt ovat yleisiä. Tämän vuoksi organisaatioissa on yhä useammin tarve rekrytoida ja perehdyttää uusia työntekijöitä. Henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa organisaatioille tietynlaisia haasteita. Pidempään organisaatiossa työskennelleillä työntekijöillä on paljon arvokasta kokemuksen myötä karttunutta tietoa ja osaamista, hiljaista tietoa, joka on vaarassa kadota kokeneiden työntekijöiden poistuessa organisaation palveluksesta.
Miten organisaatioissa voidaan estää hiljaisen tiedon katoaminen vaihtuvuuden myötä? Miten hiljaista tietoa saadaan siirrettyä kokeneemmilta työntekijöiltä uusille työntekijöille? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia myös Kansaneläkelaitoksen kirjanpito- ja maksuliikennetiimissä, koska tiimissä on ollut aikaisempaa enemmän henkilöstön vaihtuvuutta. Tässä opinnäytetyössä selvitetään tiimin perehdytyskäytäntöjä ja hiljaista tietoa. Tarkoituksena on, että saatu tieto auttaisi kehittämään perehdytystä paremmin tiimiä palvelevaan suuntaan. Lisäksi tavoitteena on luoda malli hiljaisen tiedon siirtämiselle osana perehdytysprosessia.
Opinnäytetyön tietoperustassa määritellään työn kannalta oleellisten hiljaisen tiedon, hiljaisen tietämisen ja perehdyttämisen käsitteitä. Hiljainen tieto nähdään tiedostamattomana osaamisena, joka pitää sisällään tietoa ja kokemuksia. Tässä opinnäytetyössä perehdyttämisen käsite puolestaan kattaa sekä työnopastuksen että niin sanotun alku- ja yleisperehdytyksen. Käsitteiden määrittelyn lisäksi tietoperustassa käsitellään perehdyttämisen ja hiljaisen tiedon siirtämisen teoriaa ja osaamisen johtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja aineistonkeruussa käytettiin teemahaastattelua. Haastattelulajina käytettiin teemahaastattelua, koska haluttiin antaa haastateltavien kertoa vapaasti omat näkemyksensä ja kuvauksensa käsiteltävistä teemoista. Haastateltaviksi valikoitui viisi työntekijää tiimistä, joista neljä oli suhteellisen uusia työntekijöitä ja kaksi oli toiminut perehdyttäjinä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niiden avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman aitoa ja rehellistä aineistoa. Haastatteluaineistot litteroitiin ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Haastattelujen tuloksena saatiin ymmärrystä tiimin perehdytyskäytännöistä, sen kehittämiskohteista ja tiedon jakamisesta tiimissä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi malli hiljaisen tiedon siirtämiselle osana perehdytysprosessia. Malli muodostuu vierihoitoperehdytyksestä, kaikkien tiimiläisten töihin tutustumisesta ja havainnoinneista, tapaamisista perehdyttäjän ja esimiehen kanssa ja koko työyhteisön tuen hyödyntämisestä. Mallissa korostetaan sosiaalista vuorovaikutusta ja tapoja, jotka mahdollistavat yhteistyön ja osaamisen jakamisen. Lisäksi tuloksena syntyi erilaisia konkreettisia kehitysideoita, joiden avulla tiimissä voidaan kehittää perehdytystä ja edistää hiljaisen tiedon jakamista tukevaa ilmapiiriä.
Miten organisaatioissa voidaan estää hiljaisen tiedon katoaminen vaihtuvuuden myötä? Miten hiljaista tietoa saadaan siirrettyä kokeneemmilta työntekijöiltä uusille työntekijöille? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia myös Kansaneläkelaitoksen kirjanpito- ja maksuliikennetiimissä, koska tiimissä on ollut aikaisempaa enemmän henkilöstön vaihtuvuutta. Tässä opinnäytetyössä selvitetään tiimin perehdytyskäytäntöjä ja hiljaista tietoa. Tarkoituksena on, että saatu tieto auttaisi kehittämään perehdytystä paremmin tiimiä palvelevaan suuntaan. Lisäksi tavoitteena on luoda malli hiljaisen tiedon siirtämiselle osana perehdytysprosessia.
Opinnäytetyön tietoperustassa määritellään työn kannalta oleellisten hiljaisen tiedon, hiljaisen tietämisen ja perehdyttämisen käsitteitä. Hiljainen tieto nähdään tiedostamattomana osaamisena, joka pitää sisällään tietoa ja kokemuksia. Tässä opinnäytetyössä perehdyttämisen käsite puolestaan kattaa sekä työnopastuksen että niin sanotun alku- ja yleisperehdytyksen. Käsitteiden määrittelyn lisäksi tietoperustassa käsitellään perehdyttämisen ja hiljaisen tiedon siirtämisen teoriaa ja osaamisen johtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja aineistonkeruussa käytettiin teemahaastattelua. Haastattelulajina käytettiin teemahaastattelua, koska haluttiin antaa haastateltavien kertoa vapaasti omat näkemyksensä ja kuvauksensa käsiteltävistä teemoista. Haastateltaviksi valikoitui viisi työntekijää tiimistä, joista neljä oli suhteellisen uusia työntekijöitä ja kaksi oli toiminut perehdyttäjinä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niiden avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman aitoa ja rehellistä aineistoa. Haastatteluaineistot litteroitiin ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Haastattelujen tuloksena saatiin ymmärrystä tiimin perehdytyskäytännöistä, sen kehittämiskohteista ja tiedon jakamisesta tiimissä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi malli hiljaisen tiedon siirtämiselle osana perehdytysprosessia. Malli muodostuu vierihoitoperehdytyksestä, kaikkien tiimiläisten töihin tutustumisesta ja havainnoinneista, tapaamisista perehdyttäjän ja esimiehen kanssa ja koko työyhteisön tuen hyödyntämisestä. Mallissa korostetaan sosiaalista vuorovaikutusta ja tapoja, jotka mahdollistavat yhteistyön ja osaamisen jakamisen. Lisäksi tuloksena syntyi erilaisia konkreettisia kehitysideoita, joiden avulla tiimissä voidaan kehittää perehdytystä ja edistää hiljaisen tiedon jakamista tukevaa ilmapiiriä.