Fiilismittarin käyttö organisaation henkilöstön tunnetilojen arvioinnissa – kriittinen kehittämisanalyysi
Pitkänen, Linnea (2018)
Pitkänen, Linnea
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121521763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121521763
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on tehty toimeksiantona salaisena pidettävälle yritys X:lle, joka on vuodesta 2016 hyödyntänyt minut työllistävän konsulttiyritys Fountain Parkin fiilismittari -työkalua henkilöstönsä tunnetilojen arvioinnissa. Yritys toimi aiemmin ainoastaan Suomessa, kunnes vuonna 2018 globaali pörssiyritys osti sen kokonaisuudessaan. Fiilismittauksen toteuttamista jatkettiin globaalin pörssiyrityksen Suomen jaostolle.
Työni tarkoituksena oli selvittää, kuinka toimiva työkalu fiilismittari on, kun arvioidaan henkilöstön tunnetiloja. Kokonaisuuteen kuuluu asiakasorganisaation fiilismittausdatan rajatun aikavälin tulosten analysointi, vastauksiin vaikuttavien tekijöiden arviointi sekä fiilismittarin vaikutuksien selvittäminen organisaation yhteisöllisyydelle. Työn lopussa tarjoan kehitysehdotuksia fiilismittari -työkalun sisällölle sekä siitä saatujen tuloksien jatkojalostamiselle. Työ on rajattu tarkastelemaan asiakasorganisaation taustamuuttujakohtaisia fiilismittausvastauksia. Työ aloitettiin huhtikuussa 2018 ja saatiin valmiiksi marraskuussa 2018.
Teoriaosuuteni koostuu viestinnästä, tunteista työelämässä, sekä tunteiden mittauksesta organisaatioissa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimi kvantitatiivinen, ositettua otantaa hyödyntävä tutkimusmenetelmä. Data asiakasorganisaatiossa tehdystä fiilismittauksesta saatiin Excelmuodossa Fountain Parkilta ja sitä jatkoanalysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysin ajankohdiksi valittiin vuoden 2017 sekä 2018 tammi-, helmi- ja maaliskuu, sillä mittarin relevanssin selvityksessä haluttiin käyttää samoja ajankohtia radikaalia muutostilannetta, fuusiota, ennen sekä sen jälkeen. Analyyseiksi valittiin useamman osaryhmän Kruskal-Wallis testi, sekä fiilismittarin fiiliskuvavastauksien keskiarvoa ja keskiarvohajontaa selvittävät testit. Testien tuloksia tarkasteltiin taustamuuttujittain roolien (esimies/tiimiläinen) sekä segmenttien mukaan.
Tutkimustuloksissa vastataan opinnäytetyön pää- ja alaongelmiin ja sitä kautta asetettuun tavoitteeseen. Tuloksista ilmenee, että fiilismittari ei yksinään ole toimiva tapa arvioida henkilöstön tunteita, vaan vaatii rinnalleen raamit tuloksien kasvokkaiseen jatkokäsittelyyn. Kasvokkaisella jatkokäsittelyllä voidaan tukea yhteisöllisyyden tunteita sekä yhteisöviestinnän positiivista kehitystä.
Työni tarkoituksena oli selvittää, kuinka toimiva työkalu fiilismittari on, kun arvioidaan henkilöstön tunnetiloja. Kokonaisuuteen kuuluu asiakasorganisaation fiilismittausdatan rajatun aikavälin tulosten analysointi, vastauksiin vaikuttavien tekijöiden arviointi sekä fiilismittarin vaikutuksien selvittäminen organisaation yhteisöllisyydelle. Työn lopussa tarjoan kehitysehdotuksia fiilismittari -työkalun sisällölle sekä siitä saatujen tuloksien jatkojalostamiselle. Työ on rajattu tarkastelemaan asiakasorganisaation taustamuuttujakohtaisia fiilismittausvastauksia. Työ aloitettiin huhtikuussa 2018 ja saatiin valmiiksi marraskuussa 2018.
Teoriaosuuteni koostuu viestinnästä, tunteista työelämässä, sekä tunteiden mittauksesta organisaatioissa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimi kvantitatiivinen, ositettua otantaa hyödyntävä tutkimusmenetelmä. Data asiakasorganisaatiossa tehdystä fiilismittauksesta saatiin Excelmuodossa Fountain Parkilta ja sitä jatkoanalysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysin ajankohdiksi valittiin vuoden 2017 sekä 2018 tammi-, helmi- ja maaliskuu, sillä mittarin relevanssin selvityksessä haluttiin käyttää samoja ajankohtia radikaalia muutostilannetta, fuusiota, ennen sekä sen jälkeen. Analyyseiksi valittiin useamman osaryhmän Kruskal-Wallis testi, sekä fiilismittarin fiiliskuvavastauksien keskiarvoa ja keskiarvohajontaa selvittävät testit. Testien tuloksia tarkasteltiin taustamuuttujittain roolien (esimies/tiimiläinen) sekä segmenttien mukaan.
Tutkimustuloksissa vastataan opinnäytetyön pää- ja alaongelmiin ja sitä kautta asetettuun tavoitteeseen. Tuloksista ilmenee, että fiilismittari ei yksinään ole toimiva tapa arvioida henkilöstön tunteita, vaan vaatii rinnalleen raamit tuloksien kasvokkaiseen jatkokäsittelyyn. Kasvokkaisella jatkokäsittelyllä voidaan tukea yhteisöllisyyden tunteita sekä yhteisöviestinnän positiivista kehitystä.