Kehittämisalustan ja –työkalujen valinta mobiilisovelluksen kehittämistä varten
Salonvaara, Markus (2018)
Salonvaara, Markus
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421653
Tiivistelmä
Tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli tehdä selvitys, kuinka Vihdin Nummelan historian verkkosivut toteutetaan Android -ja IOS-mobiilialustoille. Tarkoituksena oli luoda mahdollisimman helppokäyttöinen, ulkoasultaan käyttäjäystävällinen, pienen budjetin sisältämä mobiilisovellus. Selvityksessä otettiin huomioon sen tulevaisuuden laajentamismahdollisuudet, koska tarkoituksena on käyttää mallina Nomadi-sovellusta, joka hyödyntää GPS-paikannusta.
Työssä otettiin huomioon erityisesti Vihdin Nummelan Kansalaismuisti-ryhmän sekä mobiilisovelluksen tarpeet. Ryhmällä ei ole aiemmin ollut mobiilisovellusta sivuista, joten selvityksen ainoa rajoite oli yhteensopivuus verkkosivujen tietokannan kanssa.
Tiedonkeruumenetelminä käytettiin mahdollisimman ajankohtaisia, relevantteja ja tarkoituksenmukaisia haastatteluita, artikkeleita, sähköisiä lähteitä sekä benchmarking-tutkimusta. Benchmarking-tutkimuksessa vertailtiin kolmea erillistä mobiilisovellustyyppiä ja niiden ominaisuuksia.
Tietoperustana olivat kolme eri mobiilisovellustyyppiä, jotka ovat natiivi-, hybridi -ja verkkosovellus sekä mobiilisovellusten käytettävyyden tavoitteet: vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys.
Kyseisten tietojen pohjalta saatiin kattava selvitys mobiilisovellustyypistä, jonka sen kehittäminen vaadi suurta asiantuntemusta ja avoimen lähdekoodin kehitystyökalusta, joka on helppokäyttöinen ja sillä voidaan toteuttaa suurelta osin vaaditut ominaisuudet mobiilisovellukselle. Selvityksen avulla sovelluksen ilmeestä saadaan hyvä pohja projektin toteutukselle ja laajentamiselle.
Työssä otettiin huomioon erityisesti Vihdin Nummelan Kansalaismuisti-ryhmän sekä mobiilisovelluksen tarpeet. Ryhmällä ei ole aiemmin ollut mobiilisovellusta sivuista, joten selvityksen ainoa rajoite oli yhteensopivuus verkkosivujen tietokannan kanssa.
Tiedonkeruumenetelminä käytettiin mahdollisimman ajankohtaisia, relevantteja ja tarkoituksenmukaisia haastatteluita, artikkeleita, sähköisiä lähteitä sekä benchmarking-tutkimusta. Benchmarking-tutkimuksessa vertailtiin kolmea erillistä mobiilisovellustyyppiä ja niiden ominaisuuksia.
Tietoperustana olivat kolme eri mobiilisovellustyyppiä, jotka ovat natiivi-, hybridi -ja verkkosovellus sekä mobiilisovellusten käytettävyyden tavoitteet: vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys.
Kyseisten tietojen pohjalta saatiin kattava selvitys mobiilisovellustyypistä, jonka sen kehittäminen vaadi suurta asiantuntemusta ja avoimen lähdekoodin kehitystyökalusta, joka on helppokäyttöinen ja sillä voidaan toteuttaa suurelta osin vaaditut ominaisuudet mobiilisovellukselle. Selvityksen avulla sovelluksen ilmeestä saadaan hyvä pohja projektin toteutukselle ja laajentamiselle.