Näytön arviointi rikosprosessissa : case: KKO 2018:3
Härkönen, Santeri (2018)
Härkönen, Santeri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421584
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia huumausainerikollisuutta, huumausainekaupan leviämistä internetissä toimiviin anonyymeihin verkkoihin sekä tämän vaikutusta rikosprosessissa esitettävän näytön arviointiin. Opinnäytetyössä arvioidaan myös korkeimman oikeuden tapausta 2018:3, jossa on kyse huumausaineen laittomasta maahantuonnista postitse. Tapauksessa esiin nousee anonyymien verkkojen sekä kryptovaluuttojen aiheuttama konkreettisen näytön puute rikosprosessissa.
Metodisesti oikeusdogmaattisessa opinnäytetyössä on tavoitteena selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden sekä oikeuskäytännön avulla. Vahvana teemana esiin nousee ihmisoikeussopimuksiin pohjautuva syyttömyysolettama, sen toteutuminen rikosprosessin eri vaiheissa sekä sen vaikutukset näytön arvioinnissa. Syyttömyysoletteman perimmäisenä tarkoituksena on turvata syytetylle tämän perusoikeudet rikosprosessissa ja vähentää väärän tuomion riskiä huomattavasti.
Opinnäytetyössä tarkastellaan rikosprosessia kokonaisuutena, sisältäen rikosprosessiin liittyvät oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteet, näiden oikeuslähteet sekä itse prosessin kulku vaihe vaiheelta. Tarkastelussa on myös huumausaineet rikoslain näkökulmasta niin tunnusmerkistön kuin rangaistuksen mittaamisen osalta sekä huumausaineiden poliittinen asema niin Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla. Lyhyt katsaus Suomen huumausainetilanteeseen pohjustaa esiin tuodut huumausaineiden aiheuttamat yhteiskunnalliset ongelmakohdat, joiden ratkaisemiseen on esitetty kansainvälisesti vaihtoehtoisia näkemyksiä, kuten huumausaineiden käyttörikoksesta luopumista.
Opinnäytetyön keskiössä on korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen 2018:3 vaikutukset tulevaan oikeuskäytäntöön vastaavanlaisissa tapauksissa, joissa tosiasiallista rikoksentekijää on erittäin vaikeaa selvittää. Yhteenvetona todettakoon, että jatkossa sekä esitutkinnan huolellinen toteuttaminen, että näytön kattava määrä ja sen kokonaisarviointi tulevat olemaan erityisen tärkeässä asemassa vastaavanlaisten tapausten tuomioistuinkäsittelyissä.
Metodisesti oikeusdogmaattisessa opinnäytetyössä on tavoitteena selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden sekä oikeuskäytännön avulla. Vahvana teemana esiin nousee ihmisoikeussopimuksiin pohjautuva syyttömyysolettama, sen toteutuminen rikosprosessin eri vaiheissa sekä sen vaikutukset näytön arvioinnissa. Syyttömyysoletteman perimmäisenä tarkoituksena on turvata syytetylle tämän perusoikeudet rikosprosessissa ja vähentää väärän tuomion riskiä huomattavasti.
Opinnäytetyössä tarkastellaan rikosprosessia kokonaisuutena, sisältäen rikosprosessiin liittyvät oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteet, näiden oikeuslähteet sekä itse prosessin kulku vaihe vaiheelta. Tarkastelussa on myös huumausaineet rikoslain näkökulmasta niin tunnusmerkistön kuin rangaistuksen mittaamisen osalta sekä huumausaineiden poliittinen asema niin Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla. Lyhyt katsaus Suomen huumausainetilanteeseen pohjustaa esiin tuodut huumausaineiden aiheuttamat yhteiskunnalliset ongelmakohdat, joiden ratkaisemiseen on esitetty kansainvälisesti vaihtoehtoisia näkemyksiä, kuten huumausaineiden käyttörikoksesta luopumista.
Opinnäytetyön keskiössä on korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen 2018:3 vaikutukset tulevaan oikeuskäytäntöön vastaavanlaisissa tapauksissa, joissa tosiasiallista rikoksentekijää on erittäin vaikeaa selvittää. Yhteenvetona todettakoon, että jatkossa sekä esitutkinnan huolellinen toteuttaminen, että näytön kattava määrä ja sen kokonaisarviointi tulevat olemaan erityisen tärkeässä asemassa vastaavanlaisten tapausten tuomioistuinkäsittelyissä.