Lapsen sosioemotionaalinen tuki varhaiskasvattajien näkökulmasta
Sollo, Mirka; Siimala, Maiju (2018)
Sollo, Mirka
Siimala, Maiju
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321330
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä teemahaastattelujen avulla lastentarhanopettajien kokemuksia sosioemotionaalisesti tuettavien lasten kanssa työskentelystä ja heidän kanssaan käytetyistä tuen muodoista. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin haastattelemalla lähikunnan päiväkodeissa työskenteleviä lastentarhanopettajia teemahaastattelun keinoin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Kerätty tieto tulee Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman käyttöön.
Tulosten mukaan kaikilla haastateltavilla oli kokemuksia sosioemotionaalisten haasteiden kohtaamisesta. Sosioemotionaalisesti tuettavaa lasta tukeviksi asioiksi nousi laadukas vuorovaikutus lapsen, huoltajien ja varhaiskasvattajien kesken. Lasta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tukeva kasvatusympäristö oli tulosten mukaan tärkeä tekijä sosioemotionaalisesti tuettavien lasten kanssa toimiessa. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvattajilla on riittävät valmiudet kohdata sosioemotionaalisesti tuettavia lapsia, mutta he kokevat, että heillä ei ole tarpeeksi resursseja hoitaa haasteellisia kasvatustilanteita tietotaitonsa mukaan.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma voi käyttää opinnäytetyön tuloksia lisäkoulutuksen kehittämiseen ja sen tarpeen kartoittamiseen tai lastentarhanopettajien ja sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten tukikeinojen selvittämiseksi. Tätä tutkimusta voisi käyttää pohjana kyselylle, jonka avulla voidaan saada kokemuksista tietoa laajemmin ja saada mahdollisesti aiheeseen kohdennettua tilastotietoa.
Tulosten mukaan kaikilla haastateltavilla oli kokemuksia sosioemotionaalisten haasteiden kohtaamisesta. Sosioemotionaalisesti tuettavaa lasta tukeviksi asioiksi nousi laadukas vuorovaikutus lapsen, huoltajien ja varhaiskasvattajien kesken. Lasta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tukeva kasvatusympäristö oli tulosten mukaan tärkeä tekijä sosioemotionaalisesti tuettavien lasten kanssa toimiessa. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvattajilla on riittävät valmiudet kohdata sosioemotionaalisesti tuettavia lapsia, mutta he kokevat, että heillä ei ole tarpeeksi resursseja hoitaa haasteellisia kasvatustilanteita tietotaitonsa mukaan.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma voi käyttää opinnäytetyön tuloksia lisäkoulutuksen kehittämiseen ja sen tarpeen kartoittamiseen tai lastentarhanopettajien ja sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten tukikeinojen selvittämiseksi. Tätä tutkimusta voisi käyttää pohjana kyselylle, jonka avulla voidaan saada kokemuksista tietoa laajemmin ja saada mahdollisesti aiheeseen kohdennettua tilastotietoa.