”Teimme muutoksen yhdessä kehittäen. Hyvä me!” : Onnistunut muutos Helsingin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun henkilöstön kokemana
Kittilä, Elina (2018)
Kittilä, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221178
Tiivistelmä
Muutos on osa julkisen ja yksityisen organisaation arkea nyt ja tulevaisuudessa. Muutosvalmius sekä organisaation kyky vastata muutostarpeisiin ja toteuttaa muutos onnistuneesti ovat avaintekijöitä organisaation elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja kilpailukyvyn säilyttämisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen on Helsingin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (Helsingin TYP) aikuisten palvelujen henkilökunnan kokema onnistunut muutos ja millaiset tekijät vaikuttavat muutoksen kokemiseen positiivisena. Tavoitteena oli löytää välineitä muutoksen onnistuneeseen toteuttamiseen.
Onnistuneen muutoksen avaintekijöiksi on aikaisemmissa tutkimuksissa noussut (esim. Luomala 2008) muutostarpeen selvittäminen, muutoksen rakentaminen, henkilöstön itseohjautuvuus, osaamisen kehittäminen, kaikkien osapuolten näkemysten kuuleminen ja hyvän yhteishengen luominen. Puseniuksen (2015) tutkimuksessa avaintekijöiksi nousivat muutosmyönteisyys, avoin ja osallistava johtaminen, laadukas reaaliaikainen muutosviestintä ja työntekijöiden osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen, muutokseen sitoutuminen sekä muutoksesta ja muutospelosta keskustelu.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kokonaistutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli Helsingin TYPin aikuisten palveluissa työskentelevä henkilökunta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin tulevaisuusmuistelua. Aineisto koostuu yhdeksän työntekijän vastauksesta, joista koostettiin yksi tarina onnistuneesta muutoksesta. Onnistuneen muutoksen tarinassa korostuivat muutoksen yhdessä rakentaminen, muutoksen työstäminen iteratiivisesti kehittämällä, kaikkien osallistuminen ja osallistaminen. Onnistuneen muutoksen tarinassa ilmapiiri oli positiivinen, työn mielekkyyteen ja motivaatioon sekä osaamisen kehittämiseen panostettiin. Viestintä oli avointa ja reaaliaikaista, kysymyksiin vastattiin ja muutoksen esiin tuomia tunteita käsiteltiin yhdessä.
Tarina ei vastanneiden vähäisen määrän vuoksi edusta koko henkilöstön näkemystä mutta auttaa ymmärtämään onnistuneen muutoksen kokemusta. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa, ja tuloksia voidaan hyödyntää muutosvalmiuksien kehittämisessä sekä muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Onnistuneen muutoksen avaintekijöiksi on aikaisemmissa tutkimuksissa noussut (esim. Luomala 2008) muutostarpeen selvittäminen, muutoksen rakentaminen, henkilöstön itseohjautuvuus, osaamisen kehittäminen, kaikkien osapuolten näkemysten kuuleminen ja hyvän yhteishengen luominen. Puseniuksen (2015) tutkimuksessa avaintekijöiksi nousivat muutosmyönteisyys, avoin ja osallistava johtaminen, laadukas reaaliaikainen muutosviestintä ja työntekijöiden osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen, muutokseen sitoutuminen sekä muutoksesta ja muutospelosta keskustelu.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kokonaistutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli Helsingin TYPin aikuisten palveluissa työskentelevä henkilökunta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin tulevaisuusmuistelua. Aineisto koostuu yhdeksän työntekijän vastauksesta, joista koostettiin yksi tarina onnistuneesta muutoksesta. Onnistuneen muutoksen tarinassa korostuivat muutoksen yhdessä rakentaminen, muutoksen työstäminen iteratiivisesti kehittämällä, kaikkien osallistuminen ja osallistaminen. Onnistuneen muutoksen tarinassa ilmapiiri oli positiivinen, työn mielekkyyteen ja motivaatioon sekä osaamisen kehittämiseen panostettiin. Viestintä oli avointa ja reaaliaikaista, kysymyksiin vastattiin ja muutoksen esiin tuomia tunteita käsiteltiin yhdessä.
Tarina ei vastanneiden vähäisen määrän vuoksi edusta koko henkilöstön näkemystä mutta auttaa ymmärtämään onnistuneen muutoksen kokemusta. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa, ja tuloksia voidaan hyödyntää muutosvalmiuksien kehittämisessä sekä muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa.