Rekrytoijan osaamisen kehittäminen työnhakijan arvioinnissa : Kainuun soten rekrytointiyksikössä
Hänninen, Sari (2018)
Hänninen, Sari
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120868
Tiivistelmä
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (jatkossa Kainuun sote) strategian toiminta-ajatuksena on rekrytoida osaavia hoitoalan ammattilaisia eri tulosyksiköihin asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Organisaation visiona on olla arvostettu ja vetovoimainen työpaikka. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, luottamus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Valmisteilla olevan sote uudistuksen ja Kainuun soten uusi sairaala hankkeen vuoksi joudutaan pohtimaan, mitä osaamista tulevilta hoitotyöntekijöitä vaaditaan, ja miten työnhakijan osaaminen saadaan selville.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää rekrytoijan osaamista työnhakijan arvioinnissa Kainuun soten rekrytointiyksikössä. Projektiryhmä muodostui työyksikön henkilöistä, jotka toimivat työnhakijoiden arvioijina. Metodologiaksi valittiin toimintatutkimus, joka soveltuu työyhteisössä tapahtuvaan yhteisölliseen osaamisen kehittämiseen. Toimintatutkimus on ajallisesti rajattu prosessi, jossa kehittäminen tapahtuu vaiheittain ja sitä kuvataan sykleittäin eteneväksi. Opinnäytetyö sisälsi kolme kehittämissykliä, joista ensimmäinen ehdittiin toteuttaa kokonaan prosessin aikana. Opinnäytetyö on raportoitu erillisinä artikkeleina.
Opinnäytetyön ensimmäinen sykli muodostui kirjallisuuskatsauksesta, jonka tarkoituksena oli kartoittaa aikaisempi tutkittu tieto rekrytoijan osaamisesta. Ensimmäisen syklin kehittämiskysymys oli: Mitä on rekrytoijan osaaminen? Tarkennettu kehittämiskysymys integroivaan kirjallisuuskatsaukseen oli: Mitä on rekrytoijan osaaminen aikaisemman kirjallisuuden perusteella? Integroivan kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan rekrytoijan osaaminen koostuu persoonallisista tiedoista ja taidoista, haastatteluosaamisesta, organisaatio-osaamisesta, toiminnan etukäteissuunnittelusta ja arviointiosaamisesta. Arviointiosaaminen sisältää kokonaisuuden-, objektiivisen -, osaamisen - ja soveltuvuuden arvioimisen.
Toisessa syklissä kehitettiin ensimmäisen syklin reflektoinnin pohjalta rekrytoijan arviointiosaamista työnhakijan arvioinnissa. Rekrytointiyksikössä työnhakijan arvioiminen tapahtuu haastattelutilanteessa. Rekrytoijan tekemä arviointi on osaamis- ja kompetenssipohjaista. Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää, miten rekrytoijan arviointiosaamista työnhakijan arvioinnissa kehitetään? Toisen syklin aikana kehitettiin työyhteisössä käytössä oleva haastattelulomake organisaation strategian ja arvojen mukaisiksi sekä laadittiin prosessikuvaus arviointiosaamisen kehittämisestä parimentoroinnin avulla. Rekrytoijan arviointiosaamiseen kehittämisen prosessikuvaukselle laadittiin arviointisuunnitelma tulospuu menetelmää käyttäen, jota ei ehditty toteuttaa opinnäytetyön aikana. Toisen syklin aikana kuvattu parimentorointiprosessi selkiinnyttää uuden rekrytoijan perehdyttämistä työnhakijan arviointiosaamiseen. Haastattelurungosta on apua työnhakijan arviointityöhön perehdytettäessä.
Opinnäytetyö päättyy toimintatutkimuksen kolmannen sykliin suunnittelun kuvaukseen. Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata implementointisuunnitelma rekrytoijan arviointiosaamisen kehittämiseksi parimentorointia hyödyntäen. Kolmannen syklin kehittämiskysymyksenä oli: Miten rekrytoijan arviointiosaamisen kehittämisen parimentorointiprosessi vakiinnutetaan työyhteisön toimintatavaksi?
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää rekrytoijan osaamista työnhakijan arvioinnissa Kainuun soten rekrytointiyksikössä. Projektiryhmä muodostui työyksikön henkilöistä, jotka toimivat työnhakijoiden arvioijina. Metodologiaksi valittiin toimintatutkimus, joka soveltuu työyhteisössä tapahtuvaan yhteisölliseen osaamisen kehittämiseen. Toimintatutkimus on ajallisesti rajattu prosessi, jossa kehittäminen tapahtuu vaiheittain ja sitä kuvataan sykleittäin eteneväksi. Opinnäytetyö sisälsi kolme kehittämissykliä, joista ensimmäinen ehdittiin toteuttaa kokonaan prosessin aikana. Opinnäytetyö on raportoitu erillisinä artikkeleina.
Opinnäytetyön ensimmäinen sykli muodostui kirjallisuuskatsauksesta, jonka tarkoituksena oli kartoittaa aikaisempi tutkittu tieto rekrytoijan osaamisesta. Ensimmäisen syklin kehittämiskysymys oli: Mitä on rekrytoijan osaaminen? Tarkennettu kehittämiskysymys integroivaan kirjallisuuskatsaukseen oli: Mitä on rekrytoijan osaaminen aikaisemman kirjallisuuden perusteella? Integroivan kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan rekrytoijan osaaminen koostuu persoonallisista tiedoista ja taidoista, haastatteluosaamisesta, organisaatio-osaamisesta, toiminnan etukäteissuunnittelusta ja arviointiosaamisesta. Arviointiosaaminen sisältää kokonaisuuden-, objektiivisen -, osaamisen - ja soveltuvuuden arvioimisen.
Toisessa syklissä kehitettiin ensimmäisen syklin reflektoinnin pohjalta rekrytoijan arviointiosaamista työnhakijan arvioinnissa. Rekrytointiyksikössä työnhakijan arvioiminen tapahtuu haastattelutilanteessa. Rekrytoijan tekemä arviointi on osaamis- ja kompetenssipohjaista. Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää, miten rekrytoijan arviointiosaamista työnhakijan arvioinnissa kehitetään? Toisen syklin aikana kehitettiin työyhteisössä käytössä oleva haastattelulomake organisaation strategian ja arvojen mukaisiksi sekä laadittiin prosessikuvaus arviointiosaamisen kehittämisestä parimentoroinnin avulla. Rekrytoijan arviointiosaamiseen kehittämisen prosessikuvaukselle laadittiin arviointisuunnitelma tulospuu menetelmää käyttäen, jota ei ehditty toteuttaa opinnäytetyön aikana. Toisen syklin aikana kuvattu parimentorointiprosessi selkiinnyttää uuden rekrytoijan perehdyttämistä työnhakijan arviointiosaamiseen. Haastattelurungosta on apua työnhakijan arviointityöhön perehdytettäessä.
Opinnäytetyö päättyy toimintatutkimuksen kolmannen sykliin suunnittelun kuvaukseen. Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata implementointisuunnitelma rekrytoijan arviointiosaamisen kehittämiseksi parimentorointia hyödyntäen. Kolmannen syklin kehittämiskysymyksenä oli: Miten rekrytoijan arviointiosaamisen kehittämisen parimentorointiprosessi vakiinnutetaan työyhteisön toimintatavaksi?