Alle 5-vuotiaiden lasten ripulitartuntoihin vaikuttavat tekijät Keniassa – Kirjallisuuskatsaus
Rantanen, Nelli; Kilpiä, Ella (2018)
Rantanen, Nelli
Kilpiä, Ella
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020717
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata, mitkä ovat Keniassa alle 5-vuotiaiden lasten ripulitartuntoihin vaikuttavia tekijöitä sekä minkä tekijöiden tiedetään vaikuttavan käsienpesun toteutumiseen. Keniassa ja muissa kehittyvissä maissa likaisen veden kautta tarttuvien ripulitautien merkitys lapsikuolleisuuteen, varsinkin alle 5-vuotiaiden lasten, on merkittävä. Käsienpesun on todistettu vähentävän lasten ripulitartuntoihin sairastuvuutta ja vähentävän lapsilla ilmentyneitä ripulipäiviä. Keniassa vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan vain joka kolmannella kotitaloudella oli mahdollisuus asianmukaiseen käsienpesuun.
Tämä opinnäytetyö on osa suunnitteilla olevaa Kenia -hanketta ja tavoitteena on tuottaa hankkeelle näyttöön perustuvaa tietoa terveyden edistämisen sisällön kehittämisen tueksi sekä kehitteillä olevan koulutuspaketin sisällöksi. Työtämme voidaan myös hyödyntää koulullamme kansainvälisyysprojekteissa ja perehdytysmateriaalina Afrikkaan vaihto- oppilaiksi lähteville opiskelijoille. Haimme vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: Mitkä tekijät vaikuttavat alle 5-vuotiaiden lasten ripulitartuntoihin Keniassa ja Mitkä tekijät vaikuttavat käsienpesun toteutumiseen Keniassa?
Toteutimme opinnäytetyömme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teimme systemaattisen tiedonhaun käyttämällä Medline-, Cinahl-, Pubmed- ja Medic –tietokantoja. Analysoitavaksi aineistoksi valikoitui mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella seitsemän kansainvälistä artikkelia (n=7) vuosilta 2008-2018. Analysoimme aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein.
Tuloksissa nousi esille erilaisten interventioiden ja ihmisten tietouden lisäämisen merkitys ripulitartuntojen vähentämisessä sekä käsienpesun edistämisessä. Interventioita tutkittaessa saadaan selville, millaisia kehitystoimien tulisi olla niiden parhaan hyödyn takaamiseksi. Sosioekonomiset tekijät vaikuttivat tarvikkeiden, kuten saippuan hankintaan ja sanitaatiotilojen rakentamiseen. Lisäksi ihmisillä ei ollut mahdollisuutta käyttää vettä, joka vaikeutti hyvän hygienian toteuttamista. Rakenteelliset tekijät, kuten sukupuolten epätasa- arvo ja sosiaalinen epätasapaino estivät käsienpesun toteutumista. Medialle altistuminen lisäsi käsienpesua. Tiedon vastaisen toiminnan ymmärtäminen osoitti ongelmien moninaisuuden.
Tämä opinnäytetyö on osa suunnitteilla olevaa Kenia -hanketta ja tavoitteena on tuottaa hankkeelle näyttöön perustuvaa tietoa terveyden edistämisen sisällön kehittämisen tueksi sekä kehitteillä olevan koulutuspaketin sisällöksi. Työtämme voidaan myös hyödyntää koulullamme kansainvälisyysprojekteissa ja perehdytysmateriaalina Afrikkaan vaihto- oppilaiksi lähteville opiskelijoille. Haimme vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: Mitkä tekijät vaikuttavat alle 5-vuotiaiden lasten ripulitartuntoihin Keniassa ja Mitkä tekijät vaikuttavat käsienpesun toteutumiseen Keniassa?
Toteutimme opinnäytetyömme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teimme systemaattisen tiedonhaun käyttämällä Medline-, Cinahl-, Pubmed- ja Medic –tietokantoja. Analysoitavaksi aineistoksi valikoitui mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella seitsemän kansainvälistä artikkelia (n=7) vuosilta 2008-2018. Analysoimme aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein.
Tuloksissa nousi esille erilaisten interventioiden ja ihmisten tietouden lisäämisen merkitys ripulitartuntojen vähentämisessä sekä käsienpesun edistämisessä. Interventioita tutkittaessa saadaan selville, millaisia kehitystoimien tulisi olla niiden parhaan hyödyn takaamiseksi. Sosioekonomiset tekijät vaikuttivat tarvikkeiden, kuten saippuan hankintaan ja sanitaatiotilojen rakentamiseen. Lisäksi ihmisillä ei ollut mahdollisuutta käyttää vettä, joka vaikeutti hyvän hygienian toteuttamista. Rakenteelliset tekijät, kuten sukupuolten epätasa- arvo ja sosiaalinen epätasapaino estivät käsienpesun toteutumista. Medialle altistuminen lisäsi käsienpesua. Tiedon vastaisen toiminnan ymmärtäminen osoitti ongelmien moninaisuuden.