ILMANLAATU VILKASLIIKENTEISESSÄ KATUKUILUSSA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ : Mittauksia eri korkeuksilla ja etäisyyksillä päästölähteestä
Kaski, Nelli (2018)
Kaski, Nelli
Lahden ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120920591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120920591
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö pohjautuu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden yhteishankkeeseen nimeltä KAILA (Kaupunkibulevardien ilmanlaatugradientit). KAILA-hankkeesta tehdään myös Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille oma loppuraportti, joka julkaistaan Helsingin kaupungin julkaisusarjassa.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka voimakkaasti typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet laimenevat etäännyttäessä kadusta, eli päästölähteestä, pystysuunnassa ja minkälainen ilmanlaatu on rakennuksen takana sisäpihalla. Lisäksi tutkitaan typpidioksidipitoisuuksien laimenemista vaakasuunnassa etäännyttäessä kadusta. Kohteena oli Helsingissä Mäkelänkatu, joka on vilkasliikenteinen kaupunkibulevardimainen alue. Mittaukset aloitettiin elo-syyskuun vaihteessa vuonna 2017 ja ne kestivät vuoden. Korkeussuuntaiset mittaukset tehtiin Vaisalan AQT420 (Air Quality Transmitter) sensoreilla. Ilmansaasteiden laimenemista vaakasuunnassa etäännyttäessä kadusta tarkasteltiin typpidioksidin passiivikeräinmittauksilla.
Katukuilussa ilmansaasteiden pitoisuudet olivat rakennusten yläosassa typpidioksidin osalta 82 prosenttia ja hengitettävien hiukkasten osalta 67 prosenttia hengityskorkeudella olevista pitoisuuksista. Kerrostalojen takana sisäpihan oleskelualueella typpidioksidipitoisuudet olivat 60 prosenttia ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet 47 prosenttia katukuilun pitoisuuksista. 125 metrin etäisyydellä kadusta typpidioksidipitoisuudet olivat laimentuneet jo noin puoleen, eli kaupunkitaustan tasolle.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen johtuen Helsingin kaupungin uudesta yleiskaavasta, jossa suunnitellaan osaa nykyisten Kehä I:n sisäpuolella kulkevien moottoritiemäisten liikenneväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi. Tämän opinnäytetyön tutkimustietoa voidaan hyödyntää kaupunkibulevardien ja muiden vilkasliikenteisten katuympäristöjen kaavoituskohteiden tarkentamisessa. Mittaustuloksista on hyötyä mm. katutilan, parvekkeiden, ilmanottopaikkojen ja piha- ja leikkipaikkojen suunnittelussa. Tässä opinnäytetyössä tehtiin myös kirjallisuuskatsaus, johon koottiin muiden samantyyppisten tutkimusten tuloksia.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka voimakkaasti typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet laimenevat etäännyttäessä kadusta, eli päästölähteestä, pystysuunnassa ja minkälainen ilmanlaatu on rakennuksen takana sisäpihalla. Lisäksi tutkitaan typpidioksidipitoisuuksien laimenemista vaakasuunnassa etäännyttäessä kadusta. Kohteena oli Helsingissä Mäkelänkatu, joka on vilkasliikenteinen kaupunkibulevardimainen alue. Mittaukset aloitettiin elo-syyskuun vaihteessa vuonna 2017 ja ne kestivät vuoden. Korkeussuuntaiset mittaukset tehtiin Vaisalan AQT420 (Air Quality Transmitter) sensoreilla. Ilmansaasteiden laimenemista vaakasuunnassa etäännyttäessä kadusta tarkasteltiin typpidioksidin passiivikeräinmittauksilla.
Katukuilussa ilmansaasteiden pitoisuudet olivat rakennusten yläosassa typpidioksidin osalta 82 prosenttia ja hengitettävien hiukkasten osalta 67 prosenttia hengityskorkeudella olevista pitoisuuksista. Kerrostalojen takana sisäpihan oleskelualueella typpidioksidipitoisuudet olivat 60 prosenttia ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet 47 prosenttia katukuilun pitoisuuksista. 125 metrin etäisyydellä kadusta typpidioksidipitoisuudet olivat laimentuneet jo noin puoleen, eli kaupunkitaustan tasolle.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen johtuen Helsingin kaupungin uudesta yleiskaavasta, jossa suunnitellaan osaa nykyisten Kehä I:n sisäpuolella kulkevien moottoritiemäisten liikenneväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi. Tämän opinnäytetyön tutkimustietoa voidaan hyödyntää kaupunkibulevardien ja muiden vilkasliikenteisten katuympäristöjen kaavoituskohteiden tarkentamisessa. Mittaustuloksista on hyötyä mm. katutilan, parvekkeiden, ilmanottopaikkojen ja piha- ja leikkipaikkojen suunnittelussa. Tässä opinnäytetyössä tehtiin myös kirjallisuuskatsaus, johon koottiin muiden samantyyppisten tutkimusten tuloksia.