Från simuleringar till verklighet - en fenomenografisk undersökning om hur studerande upplevt den praktiska undervisningen på Polisyrkeshögskolan
Vikman, Evert (2018)
Vikman, Evert
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120620403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120620403
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kokevatko ruotsinkieliset opiskelijat käytännön opetuksen olleen tarpeeksi työelämäorientoitua Poliisiammattikorkeakoulussa. Tutkimuksessa haastellut henkilöt ovat Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2014 tapahtuneen viimeisimmän uudistuksen mukaisen korkeakoulun käyneitä opiskelijoita.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: kokivatko ruotsinkieliset opiskelijat käytännön opetuksen olleen tarpeeksi työelämäorientoitua? Kuinka paljon konkreettista hyötyä heille on ollut käytännön opetuksesta? Voisiko käytännön opetuksesta tehdä työelämäorientoidumpaa? Kokevatko ruotsinkieliset opiskelijat, että he ovat käytännön harjoitusten yhteydessä saaneet harjoitella tarpeeksi suomen kieltä?
Tutkimus on kvalitatiivinen, jossa on fenomenografisia ja hermeneuttisia piirteitä. Tutkimuksessa on tehty puolistrukturoituja henkilöhaastatteluja.
Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu, jonka jälkeen vastaukset on analysoitu fenomenografisella menetelmällä. Haastateltujen vastaukset löytyvät suorina lainauksina luvusta 6. Jokaista suoraan lainattua vastausta seuraa analyysi.
Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa haastateltavista on kokenut käytännön opetuksen olevan riittävän työelämäorientoitua. Yleinen käsitys haastateltavien joukossa oli, että kaikki käytännön opetus koulussa on hyödyllistä. Parannusehdotuksissa esille nousivat yksinkertaisemmat harjoitukset, arkipäiväisten rutiinien harjoittelu, ulkopuolisten maalihenkilöiden käyttö ja riittävä ajankäyttö palautteen antamiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että koulutuksen aikana tehtävissä käytännön harjoituksissa tulisi käyttää enemmän suomea.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: kokivatko ruotsinkieliset opiskelijat käytännön opetuksen olleen tarpeeksi työelämäorientoitua? Kuinka paljon konkreettista hyötyä heille on ollut käytännön opetuksesta? Voisiko käytännön opetuksesta tehdä työelämäorientoidumpaa? Kokevatko ruotsinkieliset opiskelijat, että he ovat käytännön harjoitusten yhteydessä saaneet harjoitella tarpeeksi suomen kieltä?
Tutkimus on kvalitatiivinen, jossa on fenomenografisia ja hermeneuttisia piirteitä. Tutkimuksessa on tehty puolistrukturoituja henkilöhaastatteluja.
Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu, jonka jälkeen vastaukset on analysoitu fenomenografisella menetelmällä. Haastateltujen vastaukset löytyvät suorina lainauksina luvusta 6. Jokaista suoraan lainattua vastausta seuraa analyysi.
Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa haastateltavista on kokenut käytännön opetuksen olevan riittävän työelämäorientoitua. Yleinen käsitys haastateltavien joukossa oli, että kaikki käytännön opetus koulussa on hyödyllistä. Parannusehdotuksissa esille nousivat yksinkertaisemmat harjoitukset, arkipäiväisten rutiinien harjoittelu, ulkopuolisten maalihenkilöiden käyttö ja riittävä ajankäyttö palautteen antamiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että koulutuksen aikana tehtävissä käytännön harjoituksissa tulisi käyttää enemmän suomea.