Det tillrättavisande samtalet i Åbo : en fenomenografisk undersökning av myndighetsverksamheten i Åbo
Sundman, Simeon (2018)
Sundman, Simeon
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520294
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää viranomaisedustajien käsityksiä alaikäisten huumepuhutuksista Turussa. Nuorille pidetään syyttäjän johtama puhuttelutilaisuus, kun alaikäistä henkilöä epäillään huumausaineen käyttörikoksesta. Tutkimus voi myötävaikuttaa työmallien kehittämiseen sekä viranomaisyhteistyön tehostamiseen.
Tutkimuksen metodologinen suuntaus on fenomenografinen ja hermeneuttinen. Tutkimuksessa on selvitetty neljän tietolähteen käsityksiä puhutteluiden toiminnasta ja siihen liittyvästä viranomaisyhteistyöstä. Aineisto on kerätty kolmesta kvalitatiivisesta, semistrukturoidusta haastattelusta, syyttäjänviraston, poliisin ja sosiaaliviranomaisedustajien kanssa. Haastattelujen tuottama materiaali on analysoitu ja sitä on verrattu jo olemassa olevaan teoriaan sekä voimassa oleviin lakeihin. Analyysissa materiaali on kategorisoitu ja työstetty loogisiksi yhteenkuuluviksi asiakokonaisuuksiksi, jotka esitetään tutkimuksen tuloksessa. Tutkimustuloksia on rikastettu esimerkein, jotka ovat suoria viittauksia tietolähteiden käsityksistä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Turussa nuorten huumepuhuttelut ja siihen kuuluvat toiminnot ovat hyvällä tasolla ja tuottavat tavoiteltuja vaikutuksia. Viranomaisten resurssit ylläpitää toimintoja, on puolestaan tyydyttävällä tasolla. Työtä pitäisi lisäresursoida ja poliisin sekä sosiaaliviranomaisten aktiivista osallistumista puhutteluihin tulisi lisätä. Tutkimustulokset osoittavat, että toimintaa on tarpeellista kehittää, ettei se menettäisi antamaansa vaikutusta. Toiminnalle suurin havaittavissa oleva uhkakuva on yhteiskunnan laajeneva liberaali kehitys huumeidenkäytön puolesta.
Aihetta voisi tutkia lisää perehtymällä menetelmän läpikäyneiden kanssa heidän käsityksiinsä huumepuhuttelujen toiminnasta tai toteuttaa kvantitatiivinen tutkielma niiden rikoksen uusijoiden määrästä, jotka ovat jo kertaalleen läpikäyneet prosessin.
Tutkimuksen metodologinen suuntaus on fenomenografinen ja hermeneuttinen. Tutkimuksessa on selvitetty neljän tietolähteen käsityksiä puhutteluiden toiminnasta ja siihen liittyvästä viranomaisyhteistyöstä. Aineisto on kerätty kolmesta kvalitatiivisesta, semistrukturoidusta haastattelusta, syyttäjänviraston, poliisin ja sosiaaliviranomaisedustajien kanssa. Haastattelujen tuottama materiaali on analysoitu ja sitä on verrattu jo olemassa olevaan teoriaan sekä voimassa oleviin lakeihin. Analyysissa materiaali on kategorisoitu ja työstetty loogisiksi yhteenkuuluviksi asiakokonaisuuksiksi, jotka esitetään tutkimuksen tuloksessa. Tutkimustuloksia on rikastettu esimerkein, jotka ovat suoria viittauksia tietolähteiden käsityksistä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Turussa nuorten huumepuhuttelut ja siihen kuuluvat toiminnot ovat hyvällä tasolla ja tuottavat tavoiteltuja vaikutuksia. Viranomaisten resurssit ylläpitää toimintoja, on puolestaan tyydyttävällä tasolla. Työtä pitäisi lisäresursoida ja poliisin sekä sosiaaliviranomaisten aktiivista osallistumista puhutteluihin tulisi lisätä. Tutkimustulokset osoittavat, että toimintaa on tarpeellista kehittää, ettei se menettäisi antamaansa vaikutusta. Toiminnalle suurin havaittavissa oleva uhkakuva on yhteiskunnan laajeneva liberaali kehitys huumeidenkäytön puolesta.
Aihetta voisi tutkia lisää perehtymällä menetelmän läpikäyneiden kanssa heidän käsityksiinsä huumepuhuttelujen toiminnasta tai toteuttaa kvantitatiivinen tutkielma niiden rikoksen uusijoiden määrästä, jotka ovat jo kertaalleen läpikäyneet prosessin.