"Mitä ne haluu vai haluuks ne mitää?" : Seinäjoen pääkirjaston toimialueen 8-luokkalaisten nuorten kirjastonkäyttö ja siihen liittyvät toiveet
Viljanen, Joona (2018)
Viljanen, Joona
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520260
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Seinäjoen kaupunkikeskustan yläkoulujen 8-luokkalaisten oppilaiden kirjastonkäytön nykytilannetta, Seinäjoen pääkirjaston nuortenpalvelujen kehittämistarpeita ja keinoja kirjaston nuorille kohdistamaan viestintään. Lisäksi haluttiin selvittää, millainen kirjaston ilmapiiri on nuorten näkökulmasta sekä kartoittaa vertaistoiminnan mahdollisuuksia kirjaston nuortenpalvelujen suunnittelussa/toteutuksessa. Opinnäytetyön aihe saatiin Seinäjoen kaupunginkirjaston pääkirjastolta.
Työssä toteutettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusta. Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, jossa hyödynnettiin informoitua kyselyä sekä internetkyselyä. Kyselomake tuotettiin Webropol-ohjelmalla, ja sen täytti verkkoversiona 201 oppilasta lokakuussa 2018. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti Webropolilla, jonka lisäksi tehtiin kvalitatiivista sisällönanalyysia.
Hieman yli puolet 8-luokkalaisista ei käynyt kirjastossa. Oppilaat käyttivät kirjastoa eniten aineiston lainaamiseen, oleskeluun ja opiskeluun. Suurin osa heistä oli tyytyväisiä käyttämiinsä kirjaston palveluihin. Oppilaiden tietämyksessä kirjastopalveluiden sisällöistä on parantamisen varaa; parhaiten he tiesivät e-äänikirjoista ja kokoustiloista. Oppilailta saatiin eniten kehitysehdotuksia kirjaston tiloihin ja lainattaviin aineistoihin liittyen.
Oppilaiden yleisimmät syyt kirjaston käyttämättömyyteen liittyivät kiinnostuksen puutteeseen lukemista ja yleisesti kirjastoa kohtaan. Kiinnostavampi aineisto ja lukuinto voisivat parhaiten saada heidät käyttämään kirjastoa. Oppilaat vastaanottaisivat kirjaston viestintää mieluiten kirjaston verkkosivujen ja Instagramin kautta. Suurin osa oppilaista koki kirjastohenkilökunnan ja muiden asiakkaiden suhtautuvan itseensä hyvin. Suurin osa oppilaista ei halunnut osallistua kirjastosisältöjen suunnitteluun tai toteutukseen. Eniten heitä kiinnostivat elokuvaillat ja pelita-pahtumat.
Työssä toteutettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusta. Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, jossa hyödynnettiin informoitua kyselyä sekä internetkyselyä. Kyselomake tuotettiin Webropol-ohjelmalla, ja sen täytti verkkoversiona 201 oppilasta lokakuussa 2018. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti Webropolilla, jonka lisäksi tehtiin kvalitatiivista sisällönanalyysia.
Hieman yli puolet 8-luokkalaisista ei käynyt kirjastossa. Oppilaat käyttivät kirjastoa eniten aineiston lainaamiseen, oleskeluun ja opiskeluun. Suurin osa heistä oli tyytyväisiä käyttämiinsä kirjaston palveluihin. Oppilaiden tietämyksessä kirjastopalveluiden sisällöistä on parantamisen varaa; parhaiten he tiesivät e-äänikirjoista ja kokoustiloista. Oppilailta saatiin eniten kehitysehdotuksia kirjaston tiloihin ja lainattaviin aineistoihin liittyen.
Oppilaiden yleisimmät syyt kirjaston käyttämättömyyteen liittyivät kiinnostuksen puutteeseen lukemista ja yleisesti kirjastoa kohtaan. Kiinnostavampi aineisto ja lukuinto voisivat parhaiten saada heidät käyttämään kirjastoa. Oppilaat vastaanottaisivat kirjaston viestintää mieluiten kirjaston verkkosivujen ja Instagramin kautta. Suurin osa oppilaista koki kirjastohenkilökunnan ja muiden asiakkaiden suhtautuvan itseensä hyvin. Suurin osa oppilaista ei halunnut osallistua kirjastosisältöjen suunnitteluun tai toteutukseen. Eniten heitä kiinnostivat elokuvaillat ja pelita-pahtumat.