"Sisulla siitä selvittiin". Sotaorpojen kokemuksia isättömyydestä
Purhonen, Aino; Niiranen, Pinja (2018)
Purhonen, Aino
Niiranen, Pinja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420112
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sotaorpojen kokemuksia isättömyydestä sekä sen vaikutuksia elämään ja hyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, joka sisälsi niin määrällisen kuin laadullisen tutkimuksen piirteitä. Työ tehtiin yhteistyössä Savonlinnan seudun sotaorvot ry:n kanssa.
Opinnäytetyössä haluttiin tutkia, kuinka kokemus sotaorpoudesta oli vaikuttanut jäsenistön elämään. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten sotaorpous oli vaikuttanut henkiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kysely toteutettiin postikyselynä lähettämällä kyselylomakkeet ja vastauskuoret Savonlinnan seudun sotaorvot ry:n 97:lle jäsenelle, joista 69 vastasi kyselyyn.
Tutkimus osoitti, että sotaorpous ja isättömyys vaikuttivat läpi elämän lapsuudesta vanhuuteen. Isättömyys oli aiheuttanut kiusaamista, häpeää sekä turvattomuuden tunnetta. Joissain tapauksissa kuvioihin oli tullut isäpuoli. Hänenkään läsnäolo ei ollut välttämättä vaikuttanut positiivisesti sotaorvon tai hänen perheensä elämään. Isän ikävä ja traumaattiset kokemukset ovat kulkeneet sotaorpojen mielissä koko heidän elämänsä ajan. Kaikesta huolimatta voidaan todeta, että sotaorvot olivat selviytyjiä.
Sotaorpoutta on tutkittu jonkin verran etenkin Länsi-, Lounais- ja Etelä-Suomen alueella. Suurimman tutkimuksen on toteuttanut Markku Ojanen tutkimalla yli tuhannen sotaorvon kokemuksia. Itä-Suomen alueelta aikaisempia tutkimuksia ei ole tehty. Useat sotaorpoyhdistykset ovat julkaisseet kirjoja, joissa sotaorvot ovat kertoneet omista kokemuksistaan.
Opinnäytetyöstä hyötyy eniten Savonlinnan seudun sotaorvot ry:n jäsenistö. Jäsenet saavat opinnäytetyön avulla tietoa, miten muut sotaorvot ovat pärjänneet elämässään. Tulevaisuudessa muille sotaorpouden tutkijoille tutkimus tarjoaa uutta tietoa Itä-Suomen alueelta.
Opinnäytetyössä haluttiin tutkia, kuinka kokemus sotaorpoudesta oli vaikuttanut jäsenistön elämään. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten sotaorpous oli vaikuttanut henkiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kysely toteutettiin postikyselynä lähettämällä kyselylomakkeet ja vastauskuoret Savonlinnan seudun sotaorvot ry:n 97:lle jäsenelle, joista 69 vastasi kyselyyn.
Tutkimus osoitti, että sotaorpous ja isättömyys vaikuttivat läpi elämän lapsuudesta vanhuuteen. Isättömyys oli aiheuttanut kiusaamista, häpeää sekä turvattomuuden tunnetta. Joissain tapauksissa kuvioihin oli tullut isäpuoli. Hänenkään läsnäolo ei ollut välttämättä vaikuttanut positiivisesti sotaorvon tai hänen perheensä elämään. Isän ikävä ja traumaattiset kokemukset ovat kulkeneet sotaorpojen mielissä koko heidän elämänsä ajan. Kaikesta huolimatta voidaan todeta, että sotaorvot olivat selviytyjiä.
Sotaorpoutta on tutkittu jonkin verran etenkin Länsi-, Lounais- ja Etelä-Suomen alueella. Suurimman tutkimuksen on toteuttanut Markku Ojanen tutkimalla yli tuhannen sotaorvon kokemuksia. Itä-Suomen alueelta aikaisempia tutkimuksia ei ole tehty. Useat sotaorpoyhdistykset ovat julkaisseet kirjoja, joissa sotaorvot ovat kertoneet omista kokemuksistaan.
Opinnäytetyöstä hyötyy eniten Savonlinnan seudun sotaorvot ry:n jäsenistö. Jäsenet saavat opinnäytetyön avulla tietoa, miten muut sotaorvot ovat pärjänneet elämässään. Tulevaisuudessa muille sotaorpouden tutkijoille tutkimus tarjoaa uutta tietoa Itä-Suomen alueelta.