Käyttäjät tutuiksi : Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Hyvinvoinnin palvelutarjottimen käyttäjälähtöinen kehittäminen
Leinonen, Emma (2018)
Leinonen, Emma
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419882
Tiivistelmä
Yhteiskuntamme on siirtymässä kohti palvelutaloutta ja sen seurauksena palvelut sekä niiden rooli yhteiskunnassa tulevat muuttumaan. Palveluiden muuttuminen ja kehittyminen tulee vaikut-tamaan myös julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, minkä vuoksi esimerkiksi kunnat ovat uusien haasteiden edessä. Muutokset vaativat muun muassa entistä laajempaa osaamista, uusien toimintamallien luomista sekä yhteistyön taitoja, jotta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluita voidaan tuottaa tulevaisuudessa entistä käyttäjälähtöisemmin. Palveluiden käyttäjälähtöinen suunnittelu ja kehittäminen vaativat syvällistä ymmärrystä niiden käyttäjistä. Yksi tapa lähestyä palveluiden käyttäjälähtöistä kehittämistä on palvelumuotoilu.
Tämän opinnäytetyön aiheena on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämän ja hallinnoima Hyvinvoinnin palvelutarjotin –palvelun käyttäjälähtöinen kehittäminen. Tarkoituksena oli kehittää Hyvinvoinnin palvelutarjotinta vastaamaan palveluntuottaja -käyttäjätason tarpeita hyödyntämällä palvelumuotoilun menetelmiä. Tavoitteena oli selvittää millä tavoin Hyvinvoinnin palvelutarjotinta tulee kehittää, jotta se herättää mielenkiintoa, saa sitoutumaan ja käyttämään palvelua aktiivisemmin palveluntuottaja-käyttäjätasolla.
Tässä tutkimuksessa käyttäjäymmärrystä kerättiin laadullisin tutkimusmenetelmin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea palvelun käyttöön rekisteröitynyttä palvelun-tuottajaa. Haastatteluiden tuloksien pohjalta palvelun kehittämisideoita työstettiin palvelutarjottimen henkilökunnan kanssa yhteissuunnittelutilaisuudessa.
Tutkimuksen perusteella palveluntuottajat kokevat palvelun käytön helpoksi sekä sen toiminta-ajatuksen hyväksi. Palveluntuottajat kokevat kuitenkin epävarmuutta palvelun käytön hyödystä, mikä vaikuttaa palvelun arvostukseen. Hyvinvoinnin palvelutarjottimen yksittäisten toimintojen kehittämisen sijaan on pohdittava toiminnan kokonaisuutta. Palveluntuottaja –käyttäjätason aktivointi vaatii suunnitelmallista toimintaa sekä tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämistä. Toisaalta palveluntuottajien aktiivisuuteen vaikuttaa palvelutarjottimen arvostus palveluna. Arvostusta tuovat esimerkiksi tietous palvelun toiminnan aktiivisuudesta sekä kuntalaisten käyttöaktiivisuudesta.
Tämän opinnäytetyön aiheena on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämän ja hallinnoima Hyvinvoinnin palvelutarjotin –palvelun käyttäjälähtöinen kehittäminen. Tarkoituksena oli kehittää Hyvinvoinnin palvelutarjotinta vastaamaan palveluntuottaja -käyttäjätason tarpeita hyödyntämällä palvelumuotoilun menetelmiä. Tavoitteena oli selvittää millä tavoin Hyvinvoinnin palvelutarjotinta tulee kehittää, jotta se herättää mielenkiintoa, saa sitoutumaan ja käyttämään palvelua aktiivisemmin palveluntuottaja-käyttäjätasolla.
Tässä tutkimuksessa käyttäjäymmärrystä kerättiin laadullisin tutkimusmenetelmin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea palvelun käyttöön rekisteröitynyttä palvelun-tuottajaa. Haastatteluiden tuloksien pohjalta palvelun kehittämisideoita työstettiin palvelutarjottimen henkilökunnan kanssa yhteissuunnittelutilaisuudessa.
Tutkimuksen perusteella palveluntuottajat kokevat palvelun käytön helpoksi sekä sen toiminta-ajatuksen hyväksi. Palveluntuottajat kokevat kuitenkin epävarmuutta palvelun käytön hyödystä, mikä vaikuttaa palvelun arvostukseen. Hyvinvoinnin palvelutarjottimen yksittäisten toimintojen kehittämisen sijaan on pohdittava toiminnan kokonaisuutta. Palveluntuottaja –käyttäjätason aktivointi vaatii suunnitelmallista toimintaa sekä tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämistä. Toisaalta palveluntuottajien aktiivisuuteen vaikuttaa palvelutarjottimen arvostus palveluna. Arvostusta tuovat esimerkiksi tietous palvelun toiminnan aktiivisuudesta sekä kuntalaisten käyttöaktiivisuudesta.