Disinformaation tunnistaminen osana Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaa
Paananen, Rauli (2018)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Paananen, Rauli
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319744
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa ohjeistus disinformaation tunnistamiseen sekä kehittämisehdotuksia ja -ideoita tilannekuvatuotteiden laadun ja luotettavuuden parantamiseen. Kyseessä on työelämän kehittämishanke, jossa tutkitaan rajattua tapausta eli Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotannon prosessien kehittämistä.
Opinnäytetyössäni informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan vaikuttamista julkiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja yhteiskunnan päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen pyrkivää toimintaa esimerkiksi tarkoituksella väärää tai harhaanjohtavaa tietoa levittämällä. Keskeisessä osassa informaatiovaikuttamista on disinformaation levittäminen. Disinformaatiolla tarkoitetaan tietoa, joka on väärää ja harkitusti luotu sekä tarkoituksellisesti julkaistu vahingoittamaan henkilöä, ryhmää tai maata.
Opinnäytetyössäni käytän tapaustutkimusta tutkimusmenetelmänä. Opinnäytetyö on osa Kyberturvallisuuskeskuksen asiatuntijatyön kehittämistä. Aineistolähteinä käytän asiantuntijahaastatteluja, erilaisia dokumentaatioita, media-aineistoa sekä työpajaa.
Asiantuntijatyön kehittämiseen soveltuvat hyvin yhteisölliset menetelmät. Menetelmänä käytetään työpajaa, jossa kehitettävää prosessia ja ohjeistusta voi testata sekä jalostaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä ovat: miten disinformaatio tunnistetaan jokapäiväisessä toiminnassa osana Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotantoa, miten disinformaation tulisi vaikuttaa Kyberturvallisuuskeskuksen prosesseihin ja miten Kyberturvallisuuskeskuksen henkilöstö voidaan ohjeistaa informaatiovaikuttamisen ja disinformaation varalta.
Työpajaan valittiin viisi esimerkkitapausta, joiden sisältämää tietoa arvioitiin alustavan ohjeistuksen eli kybertapausten arviointiin tarkoitetun testimallin kysymysten avulla. Työpajan lopputuloksena syntyi disinformaation tunnistamiseen toteutettavat kehittämistoimenpiteet Viestintävirastossa. Kolme keskeisintä kehittämiskokonaisuutta ovat: Kyberturvallisuuskeskuksen henkilöstö kokonaisuudessaan koulutetaan disinformaation tunnistamiseen lisäämällä aihe toimialan toiminnansuunnitteluun vuodelle 2019, disinformaation tunnistamiseen liittyvä ohjeistus eli testimalli otetaan käyttöön osana tilannekuvatuotantoa vuoden 2019 alusta alkaen ja Viestintäviraston sisäiseen intranettiin otetaan koulutuskäyttöön työpajan esimerkit sekä löydökset.
Opinnäytetyössäni informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan vaikuttamista julkiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja yhteiskunnan päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen pyrkivää toimintaa esimerkiksi tarkoituksella väärää tai harhaanjohtavaa tietoa levittämällä. Keskeisessä osassa informaatiovaikuttamista on disinformaation levittäminen. Disinformaatiolla tarkoitetaan tietoa, joka on väärää ja harkitusti luotu sekä tarkoituksellisesti julkaistu vahingoittamaan henkilöä, ryhmää tai maata.
Opinnäytetyössäni käytän tapaustutkimusta tutkimusmenetelmänä. Opinnäytetyö on osa Kyberturvallisuuskeskuksen asiatuntijatyön kehittämistä. Aineistolähteinä käytän asiantuntijahaastatteluja, erilaisia dokumentaatioita, media-aineistoa sekä työpajaa.
Asiantuntijatyön kehittämiseen soveltuvat hyvin yhteisölliset menetelmät. Menetelmänä käytetään työpajaa, jossa kehitettävää prosessia ja ohjeistusta voi testata sekä jalostaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä ovat: miten disinformaatio tunnistetaan jokapäiväisessä toiminnassa osana Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotantoa, miten disinformaation tulisi vaikuttaa Kyberturvallisuuskeskuksen prosesseihin ja miten Kyberturvallisuuskeskuksen henkilöstö voidaan ohjeistaa informaatiovaikuttamisen ja disinformaation varalta.
Työpajaan valittiin viisi esimerkkitapausta, joiden sisältämää tietoa arvioitiin alustavan ohjeistuksen eli kybertapausten arviointiin tarkoitetun testimallin kysymysten avulla. Työpajan lopputuloksena syntyi disinformaation tunnistamiseen toteutettavat kehittämistoimenpiteet Viestintävirastossa. Kolme keskeisintä kehittämiskokonaisuutta ovat: Kyberturvallisuuskeskuksen henkilöstö kokonaisuudessaan koulutetaan disinformaation tunnistamiseen lisäämällä aihe toimialan toiminnansuunnitteluun vuodelle 2019, disinformaation tunnistamiseen liittyvä ohjeistus eli testimalli otetaan käyttöön osana tilannekuvatuotantoa vuoden 2019 alusta alkaen ja Viestintäviraston sisäiseen intranettiin otetaan koulutuskäyttöön työpajan esimerkit sekä löydökset.