Development of learning environments from a student learning perspective
Ainamo, Milla (2018)
Ainamo, Milla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120119384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120119384
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on oppimisympäristöjen kehittäminen korkeakoulujen näkökulmasta. Oppimisympäristöt koostuvat sosiaalisista, fyysisistä ja virtuaalisista ympäristöistä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on Breda ammattikorkeakoulu, myöhemmin BUAS, joka sijaitsee Hollannissa. BUAS on ammattikorkeakoulu joka käy läpi muutosta yhdistäen neljä kampusta ja viisi opinto-ohjelmaa yhdelle, uudelle kampukselle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten oppimisympäristöt voisivat paremmin tukea oppimista.
Tietopohja muodostuu oppimiskäsityksistä, oppimisympäristöistä sekä tulevaisuuden taidoista. Tietopohja oppimiskäsityksistä ja oppimisympäristöistä perustuu niiden kehitykseen ja tulevaisuuden kartoitukseen sekä niiden suhteesta toisiinsa. Tulevaisuuden taidot on tuotu opinnäytetyöhön kuvaamaan niitä taitoja, joita opiskelijat tarvitsevat muuttuvassa työelämässä. Tulevaisuuden taitoja on tarkasteltu oppimisympäristöjen vaikutuksen kautta.
Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin kolmea eri menetelmää. Nämä olivat benchmarking, haastattelu sekä havainnointi. Benchmarking suoritettiin kahdessa eri korkeakoulussa keräten ideoita toimivista konsepteista ja ympäristöistä. Haastattelut tehtiin kontekstuaalisina haastatteluina niiden korkeakoulujen tiloissa joissa haastateltavat opiskelevat. Ideana oli saada tietoa oppimiskokemuksista ja oppimisympäristöjen vaikutuksesta niihin. Havainnointia käytettiin aiemmin mainittujen menetelmien tukena havainnoimalla ilmapiiriä ja opiskelijoiden käytöstä benchmarkingin sekä haastattelujen aikana. Tulokset analysoitiin kategorisoimalla ja jakamalla teemat, jotka tulivat tuloksissa esiin, eri kategorioihin.
Tulokset, pohdinta sekä johtopäätökset osoittavat eri näkökulmia jotka tulee ottaa huomioon oppimisympäristöjen kehittämisessä. Sosiaalinen ympäristö nousi tärkeäksi konstruktiivisen oppimiskäsityksen ja interaktiivisen oppimisen kannalta. Virtuaalisen ympäristön tärkeys on kasvussa virtuaalisten alustojen kautta, joita käytetään tehtävänannoissa sekä ryhmätöissä. Fyysisestä ympäristöstä joustavuus, saatavuus sekä tilojen tehokas käyttö nousivat eniten opiskelijakeskeistä oppimista tukeviksi näkökulmiksi.
Kehittäessä oppimisympäristöjä, yksilölliset tarpeet ympäristöille tulee ottaa huomioon kasvattaakseen opiskelijoiden motivaatiota oppimisessa. Yksilöllisten tarpeiden tutkiminen olisi myös toimiva aihe jatkotutkimukselle, joka voitaisiin toteuttaa sisäisesti Breda ammattikorkeakoulun opiskelijoille.
Tietopohja muodostuu oppimiskäsityksistä, oppimisympäristöistä sekä tulevaisuuden taidoista. Tietopohja oppimiskäsityksistä ja oppimisympäristöistä perustuu niiden kehitykseen ja tulevaisuuden kartoitukseen sekä niiden suhteesta toisiinsa. Tulevaisuuden taidot on tuotu opinnäytetyöhön kuvaamaan niitä taitoja, joita opiskelijat tarvitsevat muuttuvassa työelämässä. Tulevaisuuden taitoja on tarkasteltu oppimisympäristöjen vaikutuksen kautta.
Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin kolmea eri menetelmää. Nämä olivat benchmarking, haastattelu sekä havainnointi. Benchmarking suoritettiin kahdessa eri korkeakoulussa keräten ideoita toimivista konsepteista ja ympäristöistä. Haastattelut tehtiin kontekstuaalisina haastatteluina niiden korkeakoulujen tiloissa joissa haastateltavat opiskelevat. Ideana oli saada tietoa oppimiskokemuksista ja oppimisympäristöjen vaikutuksesta niihin. Havainnointia käytettiin aiemmin mainittujen menetelmien tukena havainnoimalla ilmapiiriä ja opiskelijoiden käytöstä benchmarkingin sekä haastattelujen aikana. Tulokset analysoitiin kategorisoimalla ja jakamalla teemat, jotka tulivat tuloksissa esiin, eri kategorioihin.
Tulokset, pohdinta sekä johtopäätökset osoittavat eri näkökulmia jotka tulee ottaa huomioon oppimisympäristöjen kehittämisessä. Sosiaalinen ympäristö nousi tärkeäksi konstruktiivisen oppimiskäsityksen ja interaktiivisen oppimisen kannalta. Virtuaalisen ympäristön tärkeys on kasvussa virtuaalisten alustojen kautta, joita käytetään tehtävänannoissa sekä ryhmätöissä. Fyysisestä ympäristöstä joustavuus, saatavuus sekä tilojen tehokas käyttö nousivat eniten opiskelijakeskeistä oppimista tukeviksi näkökulmiksi.
Kehittäessä oppimisympäristöjä, yksilölliset tarpeet ympäristöille tulee ottaa huomioon kasvattaakseen opiskelijoiden motivaatiota oppimisessa. Yksilöllisten tarpeiden tutkiminen olisi myös toimiva aihe jatkotutkimukselle, joka voitaisiin toteuttaa sisäisesti Breda ammattikorkeakoulun opiskelijoille.