Matkakohteiden turvallisuus suomalaisten LHBTIQ-matkailijoiden silmin
Sinisalo, Anna (2018)
Sinisalo, Anna
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120119376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120119376
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisten LHBTIQ-identifioituvien eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien matkailijoiden käsityksiä eri matkakohteiden riskeistä ja turvallisuudesta sekä selvittää, miten nämä käsitykset vaikuttavat matkailijoiden valintoihin ja käyttäytymiseen. LHBTIQ-matkailua on aiemmin tutkittu vain vähän. Lyhenne LHBTIQ tulee sanoista lesbo, homoseksuaali, biseksuaali, transihminen, intersukupuolisuus ja queer. Tutkimus ei keskity minkään tietyn sukupuolen tai seksuaalisuuden edustajiin, vaan kuunnellaan yhteisön ääntä. Tutkimuksen toimeksiantaja on Seta ry.
Aiemmat tutkimukset toteavat, että LHBTIQ-matkailijat matkustavat enimmäkseen aivan samoissa kohteissa kuin muutkin matkailijat. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kuitenkin joutuvat muita useammin syrjinnän, huonon kohtelun, paheksunnan ja jopa väkivallan kohteeksi, joten matkakohteilta toivotaan LHBTIQ-ystävällisyyttä tai ainakin syrjinnän puutetta. Syrjintä voi ilmetä sosiaalisissa ympäristöissä tai valtioiden lainsäädännön kautta. Monissa maissa on syrjiviä ja epätasa-arvoisia lakeja tai suhteet saman sukupuolisten kesken on kriminalisoitu eikä muita sukupuolia kuin nainen ja mies tunnusteta olevan. Turvallisuus on ihmisoikeus ja sen haluaminen on luonnollista. Käsitykset kohteiden turvallisuudesta ja riskeistä vaikuttavat matkailuun liittyviin valintoihin. Riskikäsityksien muodostumiseen vaikuttavat monet yksilölliset seikat, kuten persoonallisuus, saatu informaatio, opitut stereotypiat ja käsitykset, tunteet ja arvot.
Tutkimusmenetelmä oli määrällinen survey-tutkimus ja aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyllä. Vastaajat olivat enimmäkseen alle 40-vuotiaita homoseksuaaleja naisia ja esim. vastaajaprofiilin painottuneisuus saattoi vaikuttaa luotettavuuteen. Vastaajat olivat matkustaneet enimmäkseen länsimaissa ja ne olivat myös toivekohteita. He eivät matkustaisi Lähi-Itään, moniin syrjiviin islaminuskoisiin maihin, Venäjälle tai Yhdysvaltoihin. Ihmisoikeuksien sekä LHBTIQ-yhteisön aseman ja kohtelun toivottiin paranevan ennen kuin matkakohdetta harkittaisiin. Ei matkustettaisi maihin, joissa LHBTIQ-identifioituvia kohdellaan huonosti tai joissa on lakeja heitä vastaan. Huolenaiheita olivat väkivallan, raiskauksen, häirinnän sekä huonon kohtelun riskit, joita kerrottiin vältettävän matkakohdevalinnoilla, varovaisuudella, julkisten hellyydenosoitusten lopettamisella sekä oman LHBTIQ-identiteetin salaamisella. LHBTIQ-suunnatuissa kohteissa ei kuitenkaan vietetä kuin osa matkasta. Suurin osa matkustaa puolison tai ystävien seurassa ennestään tuntemattomiin kohteisiin.
Aiempi teoria ja tulokset korreloivat keskenään. Tarkasti ei tiedetty, missä määrin mikäkin kohde on syrjivä, ja moni kohde menettänee matkailijoita turvattoman imagon takia. Turvallisuuskäsitykset ovat kuitenkin hyvä keino suojella itseä ja matkustuskumppaneita.
Opinnäytetyö aloitettiin syksyllä 2016 ja aineisto kerättiin saman vuoden joulukuussa. Muuten projekti tehtiin suurimmaksi osaksi 2018 ja opinnäytetyö valmistui joulukuussa 2018.
Aiemmat tutkimukset toteavat, että LHBTIQ-matkailijat matkustavat enimmäkseen aivan samoissa kohteissa kuin muutkin matkailijat. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kuitenkin joutuvat muita useammin syrjinnän, huonon kohtelun, paheksunnan ja jopa väkivallan kohteeksi, joten matkakohteilta toivotaan LHBTIQ-ystävällisyyttä tai ainakin syrjinnän puutetta. Syrjintä voi ilmetä sosiaalisissa ympäristöissä tai valtioiden lainsäädännön kautta. Monissa maissa on syrjiviä ja epätasa-arvoisia lakeja tai suhteet saman sukupuolisten kesken on kriminalisoitu eikä muita sukupuolia kuin nainen ja mies tunnusteta olevan. Turvallisuus on ihmisoikeus ja sen haluaminen on luonnollista. Käsitykset kohteiden turvallisuudesta ja riskeistä vaikuttavat matkailuun liittyviin valintoihin. Riskikäsityksien muodostumiseen vaikuttavat monet yksilölliset seikat, kuten persoonallisuus, saatu informaatio, opitut stereotypiat ja käsitykset, tunteet ja arvot.
Tutkimusmenetelmä oli määrällinen survey-tutkimus ja aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyllä. Vastaajat olivat enimmäkseen alle 40-vuotiaita homoseksuaaleja naisia ja esim. vastaajaprofiilin painottuneisuus saattoi vaikuttaa luotettavuuteen. Vastaajat olivat matkustaneet enimmäkseen länsimaissa ja ne olivat myös toivekohteita. He eivät matkustaisi Lähi-Itään, moniin syrjiviin islaminuskoisiin maihin, Venäjälle tai Yhdysvaltoihin. Ihmisoikeuksien sekä LHBTIQ-yhteisön aseman ja kohtelun toivottiin paranevan ennen kuin matkakohdetta harkittaisiin. Ei matkustettaisi maihin, joissa LHBTIQ-identifioituvia kohdellaan huonosti tai joissa on lakeja heitä vastaan. Huolenaiheita olivat väkivallan, raiskauksen, häirinnän sekä huonon kohtelun riskit, joita kerrottiin vältettävän matkakohdevalinnoilla, varovaisuudella, julkisten hellyydenosoitusten lopettamisella sekä oman LHBTIQ-identiteetin salaamisella. LHBTIQ-suunnatuissa kohteissa ei kuitenkaan vietetä kuin osa matkasta. Suurin osa matkustaa puolison tai ystävien seurassa ennestään tuntemattomiin kohteisiin.
Aiempi teoria ja tulokset korreloivat keskenään. Tarkasti ei tiedetty, missä määrin mikäkin kohde on syrjivä, ja moni kohde menettänee matkailijoita turvattoman imagon takia. Turvallisuuskäsitykset ovat kuitenkin hyvä keino suojella itseä ja matkustuskumppaneita.
Opinnäytetyö aloitettiin syksyllä 2016 ja aineisto kerättiin saman vuoden joulukuussa. Muuten projekti tehtiin suurimmaksi osaksi 2018 ja opinnäytetyö valmistui joulukuussa 2018.