Sfäärisen ja toorisen piilolasikorjauksen erot hämäränäkemisessä pienillä sylinterivoimakkuuksilla
Rantonen, Miika; Mellin, Mira; Mattila, Anni; Salonpää, Heidi (2018)
Rantonen, Miika
Mellin, Mira
Mattila, Anni
Salonpää, Heidi
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919042
Tiivistelmä
Hajataitteisen silmän voimakkuudet ovat erilaiset silmän kahdessa eri pääleikkaussuunnassa. Kun hajataitteisuutta on 0,50 dioptriaa tai enemmän, se on mahdollista korjata toorisilla piilolinsseillä. Työssämme tarkasteltavat osa-alueet ovat näöntarkkuus, silmän taittovirheet, hämäränäkeminen ja kontrastinäkeminen. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsittelemme tutkimuksen kannalta oleelliset asiat näköjärjestelmän toiminnasta ja piilolinsseistä.
Opinnäytetyömme toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulu. Tavoitteenamme oli selvittää, onko lievän hajataiton korjaamisesta toorisilla piilolinsseillä apua hämäränäkemisessä. Tämän selvittämiseen käytimme Rodenstockin Nyktometer 500 -laitetta, jolla on mahdollista mitata kontrastiherkkyysarvot hämärässä ilman häikäisyä ja häikäisyn kanssa. Teimme tutkimukset sekä sfäärisillä että toorisilla pehmeillä piilolinsseillä kahdeksalle nuorelle koehenkilölle. Tutkimuksessamme teimme koehenkilöille näöntarkastuksen, silmien etuosan mikroskopoinnin, toorisen ja sfäärisen piilolinssin sovituksen ja niiden istuvuuden arvioinnin, sekä hämäränäkötutkimukset Nyktometrillä molemmilla piilolinsseillä.
Pääsääntöisesti visus parani toorisilla piilolinsseillä. Selkeää yhteyttä näöntarkkuuksien ja hämäränäkemisen välillä ei löytynyt. Puolella koehenkilöistä mesooppinen kontrastiherkkyys oli huonompi toorisilla piilolinsseillä. Tutkimuksemme otoskoko on varsin pieni, joten varsinaisten johtopäätösten tekeminen oli vaikeaa ja tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina. Isommalla otoksella tutkimus olisi luotettavampi.
Jatkotoimenpiteinä tutkimuksen voisi suorittaa uudelleen isommalla otannalla ja erilaisella hämäränäkölaitteella. Tutkimuksessa kaikki koehenkilöt voisivat lisäksi käyttää saman valmistajan piilolinssejä. Mikäli tutkimus suoritettaisiin uudelleen Nyktometrillä, siinä voitaisiin käyttää matalakontrastisempaa testilevyä sekä mahdollisesti miinuslinssejä yömyopian kontrolloimiseksi. Tutkimuksen voisi suorittaa myös ikänäköisille, jotta saataisiin selville ikääntymisen vaikutukset hämäränäkemiseen piilolinsseillä. Tästä aiheesta on tehty tutkimuksia ulkomailla, mutta ei vielä Suomessa.
Tutkimuksesta hyötyvät optometrian opiskelijat sekä optometristit, jotka miettivät, suosittelisivatko asiakkaalle sfäärisiä vai toorisia piilolinssejä. Tutkimuksen avulla he osaavat helpommin kertoa erot sfäärisen ja toorisen piilolinssikorjauksen välillä sekä voivat näin suositella näkemisen kannalta parasta vaihtoehtoa.
Opinnäytetyömme toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulu. Tavoitteenamme oli selvittää, onko lievän hajataiton korjaamisesta toorisilla piilolinsseillä apua hämäränäkemisessä. Tämän selvittämiseen käytimme Rodenstockin Nyktometer 500 -laitetta, jolla on mahdollista mitata kontrastiherkkyysarvot hämärässä ilman häikäisyä ja häikäisyn kanssa. Teimme tutkimukset sekä sfäärisillä että toorisilla pehmeillä piilolinsseillä kahdeksalle nuorelle koehenkilölle. Tutkimuksessamme teimme koehenkilöille näöntarkastuksen, silmien etuosan mikroskopoinnin, toorisen ja sfäärisen piilolinssin sovituksen ja niiden istuvuuden arvioinnin, sekä hämäränäkötutkimukset Nyktometrillä molemmilla piilolinsseillä.
Pääsääntöisesti visus parani toorisilla piilolinsseillä. Selkeää yhteyttä näöntarkkuuksien ja hämäränäkemisen välillä ei löytynyt. Puolella koehenkilöistä mesooppinen kontrastiherkkyys oli huonompi toorisilla piilolinsseillä. Tutkimuksemme otoskoko on varsin pieni, joten varsinaisten johtopäätösten tekeminen oli vaikeaa ja tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina. Isommalla otoksella tutkimus olisi luotettavampi.
Jatkotoimenpiteinä tutkimuksen voisi suorittaa uudelleen isommalla otannalla ja erilaisella hämäränäkölaitteella. Tutkimuksessa kaikki koehenkilöt voisivat lisäksi käyttää saman valmistajan piilolinssejä. Mikäli tutkimus suoritettaisiin uudelleen Nyktometrillä, siinä voitaisiin käyttää matalakontrastisempaa testilevyä sekä mahdollisesti miinuslinssejä yömyopian kontrolloimiseksi. Tutkimuksen voisi suorittaa myös ikänäköisille, jotta saataisiin selville ikääntymisen vaikutukset hämäränäkemiseen piilolinsseillä. Tästä aiheesta on tehty tutkimuksia ulkomailla, mutta ei vielä Suomessa.
Tutkimuksesta hyötyvät optometrian opiskelijat sekä optometristit, jotka miettivät, suosittelisivatko asiakkaalle sfäärisiä vai toorisia piilolinssejä. Tutkimuksen avulla he osaavat helpommin kertoa erot sfäärisen ja toorisen piilolinssikorjauksen välillä sekä voivat näin suositella näkemisen kannalta parasta vaihtoehtoa.