Sähköratakäyttöpäivystäjän käsikirja
Kärhä, Jarkko (2018)
Kärhä, Jarkko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112918995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112918995
Tiivistelmä
Tässä tutkimustyössä on tarkoitus tehdä käyttöpäivystäjän käsikirja, joka auttaa uuden käyttöpäivystäjän perehdyttämisessä sekä antaa tukea uuden käyttöpäivystäjän työskentelyyn käyttökeskuksessa. Tarve Käyttöpäivystäjän käsikirjalle ja paremmalle perehdyttämiselle on tullut muuttuvasta kilpailutilanteesta työmarkkinoilla, missä käyttötoiminnalle ei ole enää suoraa urakulkutietä sähköratakunnossapidosta.
Tutkimuksessa selvitetään, mikä uuden käyttöpäivystäjän pohjakoulutus pitää olla ja miten hänet pitää perehdyttää, jotta hän voi itsenäisesti työskennellä käyttöpäivystäjänä Liikenneviraston käyttökeskuksessa. Tutkimuksessa esitellään käyttöpäivystäjän työtä sekä yhdistetään käyttöpäivystäjää koskevat ohjeistukset helpommin hallittavaksi yhdeksi kokonaisuudeksi Käyttöpäivystäjän käsikirjaan. Käyttöpäivystäjän käsikirjassa selvitetään käyttöpäivystäjää koskevat valtuudet, vastuut sekä velvollisuudet. Tutkimuksessa arvioidaan perehdytykseen tarvittavan resurssin määrää sekä milloin ja kuka voi katsoa perehdytyksen päättyneeksi. Tutkimuksessa on käytetty potentiaalisten ongelmien analyysia, jonka antama tieto ohjaa riskien tunnistamiseen sekä niiden hallintaan käyttöpäivystäjän perehdytysvaiheessa. Potentiaalisten ongelmien analyysissä on arvioitu todennäköisimpiä riskejä, jotka koskevat käyttöpäivystäjän työtehtäviä. Riskejä on arvioitu käyttötoiminnan eri työtehtävien näkökulmista. Analyysissä arvioidaan riskin todennäköisyyttä sekä riskin vaikutusta. Riskin suuruus on lopuksi määritelty kvantitatiivisella numeroidulla pisteytyksellä.
Tutkimustyön tuloksissa todetaan tarve parantaa käyttökeskusten toimintamalleja laadukkaammalla perehdyttämisellä sekä pitämällä osaamista ylläpitävää kertauskoulutusta aina viiden vuoden välein. Käyttökeskuksille olisi tarpeellista luoda yksi valtakunnallinen kouluttaja, joka ottaa vastuun uuden henkilön perehdyttämisestä sekä ylläpitää kokeneiden käyttöpäivystäjien ammattitaitoa. Jännitekatkosuunnittelu olisi järkevää keskittää yhden perehdytetyn henkilön työtehtäviin palvelun laadun varmistamiseksi.
Tutkimuksessa selvitetään, mikä uuden käyttöpäivystäjän pohjakoulutus pitää olla ja miten hänet pitää perehdyttää, jotta hän voi itsenäisesti työskennellä käyttöpäivystäjänä Liikenneviraston käyttökeskuksessa. Tutkimuksessa esitellään käyttöpäivystäjän työtä sekä yhdistetään käyttöpäivystäjää koskevat ohjeistukset helpommin hallittavaksi yhdeksi kokonaisuudeksi Käyttöpäivystäjän käsikirjaan. Käyttöpäivystäjän käsikirjassa selvitetään käyttöpäivystäjää koskevat valtuudet, vastuut sekä velvollisuudet. Tutkimuksessa arvioidaan perehdytykseen tarvittavan resurssin määrää sekä milloin ja kuka voi katsoa perehdytyksen päättyneeksi. Tutkimuksessa on käytetty potentiaalisten ongelmien analyysia, jonka antama tieto ohjaa riskien tunnistamiseen sekä niiden hallintaan käyttöpäivystäjän perehdytysvaiheessa. Potentiaalisten ongelmien analyysissä on arvioitu todennäköisimpiä riskejä, jotka koskevat käyttöpäivystäjän työtehtäviä. Riskejä on arvioitu käyttötoiminnan eri työtehtävien näkökulmista. Analyysissä arvioidaan riskin todennäköisyyttä sekä riskin vaikutusta. Riskin suuruus on lopuksi määritelty kvantitatiivisella numeroidulla pisteytyksellä.
Tutkimustyön tuloksissa todetaan tarve parantaa käyttökeskusten toimintamalleja laadukkaammalla perehdyttämisellä sekä pitämällä osaamista ylläpitävää kertauskoulutusta aina viiden vuoden välein. Käyttökeskuksille olisi tarpeellista luoda yksi valtakunnallinen kouluttaja, joka ottaa vastuun uuden henkilön perehdyttämisestä sekä ylläpitää kokeneiden käyttöpäivystäjien ammattitaitoa. Jännitekatkosuunnittelu olisi järkevää keskittää yhden perehdytetyn henkilön työtehtäviin palvelun laadun varmistamiseksi.