Lätkässä liikkuvuuteen : Kuuden viikon dynaamisen liikkuvuusharjoittelun vaikutukset jääkiekkojunioreiden lonkankoukistajien ja hamstring-lihasten liikkuvuuteen
Ahokas, Jasmiina; Jokiniemi, Jonna (2018)
Ahokas, Jasmiina
Jokiniemi, Jonna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818890
Tiivistelmä
Liikkuvuusharjoittelulla tiedetään olevan paljon positiivisia vaikutuksia muun muassa suorituskykyyn ja terveyteen. Liikkuvuus tarkoittaa venyvyyttä, johon yhdistetään kontrolli. Tässä opinnäytetyössä liikkuvuudella tarkoitetaan lihasten elastisuutta. Liikkuvuusharjoittelun herkkyyskausi sijoittuu noin 11–14 vuoden ikään, jolloin on helpoin saavuttaa maksimaalinen liikkuvuustaso. Lapsuudessa saavutettu hyvä liikkuvuus mahdollistaa myös aikuisiällä oman lajin vaatimat liikkeet helpommin. Jääkiekossa on hyötyä hyvästä liikkuvuudesta, koska se edesauttaa muun muassa muiden fyysisten ominaisuuksien sekä lajiominaisuuksien kehittymistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoutta nuorten jääkiekkoilijoiden lonkankoukistajien ja hamstring-lihasten liikkuvuusharjoittelusta tämän ikäluokan valmentajille sekä fysioterapian ammattilaisille ja opiskelijoille. Tavoitteena oli selvittää kuuden viikon dynaamisen liikkuvuusharjoittelun vaikutusta 11–12-vuotiaiden jääkiekkojunioreiden lonkankoukistajien sekä hamstring-lihasten liikkuvuuteen.
Kuuden viikon dynaaminen liikkuvuusharjoitteluinterventio suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kohderyhmänä toimi S-Kiekko Juniorit ry:n D2–05-joukkue. Tutkimuksen alkumittauksiin osallistui 28 kohderyhmän henkilöä, joista lopulta kymmenen henkilöä osallistui loppumittauksiin. Tutkimuksessa käytettiin passiivista alaraajan suorana nostotestiä (Straight Leg Raise = SLR) ja modifioitua Thomasin -testiä. Mittausvälineenä molemmissa testeissä käytettiin goniometriä, jolla mitattiin lonkkanivelen kulmaa testien aikana.
Kuuden viikon intervention jälkeen otetuista mittauksista voidaan päätellä, että dynaamisella liikkuvuusharjoittelulla on vaikuttavuutta lonkankoukistajien ja hamstring-lihasten liikkuvuuteen. Tulokset paranivat erityisesti hamstring-lihasten liikkuvuuksissa, jota mitattiin SLR-testillä. Myös lonkankoukistajissa, jota mitattiin modifioidulla Thomasin -testillä, tapahtui positiivisia muutoksia, mutta ei niin suuressa määrin kuin hamstring-lihaksissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoutta nuorten jääkiekkoilijoiden lonkankoukistajien ja hamstring-lihasten liikkuvuusharjoittelusta tämän ikäluokan valmentajille sekä fysioterapian ammattilaisille ja opiskelijoille. Tavoitteena oli selvittää kuuden viikon dynaamisen liikkuvuusharjoittelun vaikutusta 11–12-vuotiaiden jääkiekkojunioreiden lonkankoukistajien sekä hamstring-lihasten liikkuvuuteen.
Kuuden viikon dynaaminen liikkuvuusharjoitteluinterventio suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kohderyhmänä toimi S-Kiekko Juniorit ry:n D2–05-joukkue. Tutkimuksen alkumittauksiin osallistui 28 kohderyhmän henkilöä, joista lopulta kymmenen henkilöä osallistui loppumittauksiin. Tutkimuksessa käytettiin passiivista alaraajan suorana nostotestiä (Straight Leg Raise = SLR) ja modifioitua Thomasin -testiä. Mittausvälineenä molemmissa testeissä käytettiin goniometriä, jolla mitattiin lonkkanivelen kulmaa testien aikana.
Kuuden viikon intervention jälkeen otetuista mittauksista voidaan päätellä, että dynaamisella liikkuvuusharjoittelulla on vaikuttavuutta lonkankoukistajien ja hamstring-lihasten liikkuvuuteen. Tulokset paranivat erityisesti hamstring-lihasten liikkuvuuksissa, jota mitattiin SLR-testillä. Myös lonkankoukistajissa, jota mitattiin modifioidulla Thomasin -testillä, tapahtui positiivisia muutoksia, mutta ei niin suuressa määrin kuin hamstring-lihaksissa.