Henkilöstö brändin rakentajana : Case: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri
Virolainen, Viivi (2018)
Virolainen, Viivi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818742
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöstö vaikuttaa brändin rakentumiseen case-organisaatio Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterissa. Työssä selvitettiin, tunnistaako henkilöstö brändin eri osa-alueet ja kokevatko he, että nämä näkyvät heidän palvelutyössään. Selvitettiin myös, viestiikö henkilöstö työstään ulospäin ja mitä he tarvitsisivat, jotta voisivat viestiä työstään Sosterissa paremmin. Tutkimuksen ja teoriatiedon pohjalta case-organisaatio Sosteri saa tietoa, jonka avulla se voi vahvistaa henkilöstön positiivista vaikutusta brändin rakentumiseen.
Työn teoriaosuus käsittelee brändin teoriaa ja henkilöstön roolia brändin rakentumisessa. Erityisesti paneuduttiin julkisen organisaation brändiin ja henkilöstön viestinnän vaikuttavuuteen. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista sekä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman monipuoliset. Tutkimus toteutettiin henkilöstökyselynä, johon sisältyi puolistukturoitu kyselylomake, johon oli laadullisen tiedon saamiseksi valittu avoimia kysymyksiä syventämään tietoutta. Henkilöstökysely toteutettiin Google Forms -työkalulla ja siihen vastasi 337 henkilöä.
Tutkimuksesta saadun tiedon pohjalta selvisi, että henkilöstö tunnistaa case-organisaation brändin osa-alueet hyvin ja ne näkyvät jonkin verran heidän työssään. Suuri osa vastaajista ei haluaisi viestiä työstään ulospäin ja noin puolet koki tarvitsevansa lisää tukea tai koulutusta, jotta voisi viestiä työstään paremmin. Sisäinen viestintä koettiin monelta osaa toimivaksi. Kyselystä selvisivät myös mieluisimmat sisäisen viestinnän kanavat sekä se, mitä sisäisessä viestinnässä koetaan tärkeäksi viestiä henkilöstölle. Case-organisaation tulisi kannustaa henkilöstöä viestimään ja mahdollistaa heille heidän tarvitsemansa fasiliteetit viestimiseen. Näin henkilöstö pystyy olemaan aktiivisena toimijana brändin rakentamisessa.
Työn teoriaosuus käsittelee brändin teoriaa ja henkilöstön roolia brändin rakentumisessa. Erityisesti paneuduttiin julkisen organisaation brändiin ja henkilöstön viestinnän vaikuttavuuteen. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista sekä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman monipuoliset. Tutkimus toteutettiin henkilöstökyselynä, johon sisältyi puolistukturoitu kyselylomake, johon oli laadullisen tiedon saamiseksi valittu avoimia kysymyksiä syventämään tietoutta. Henkilöstökysely toteutettiin Google Forms -työkalulla ja siihen vastasi 337 henkilöä.
Tutkimuksesta saadun tiedon pohjalta selvisi, että henkilöstö tunnistaa case-organisaation brändin osa-alueet hyvin ja ne näkyvät jonkin verran heidän työssään. Suuri osa vastaajista ei haluaisi viestiä työstään ulospäin ja noin puolet koki tarvitsevansa lisää tukea tai koulutusta, jotta voisi viestiä työstään paremmin. Sisäinen viestintä koettiin monelta osaa toimivaksi. Kyselystä selvisivät myös mieluisimmat sisäisen viestinnän kanavat sekä se, mitä sisäisessä viestinnässä koetaan tärkeäksi viestiä henkilöstölle. Case-organisaation tulisi kannustaa henkilöstöä viestimään ja mahdollistaa heille heidän tarvitsemansa fasiliteetit viestimiseen. Näin henkilöstö pystyy olemaan aktiivisena toimijana brändin rakentamisessa.