Strategiatyömallin laatiminen Nakkilan vanhustyöhön
Mäensivu, Saara (2018)
Mäensivu, Saara
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718598
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on laatia Nakkilan kuntaan malli ohjaamaan vanhustyön ikäpoliittisen ohjelman laatimista. Mallin kautta tavoitellaan strategiatyöhön laatua hyödyntäen strategiatyöstä olemassa olevaa tutkimustietoa. Tavoitteena on, että vanhustyön toimintasuunnitelman laatiminen olisi kunnassa laadukasta toimintaa. Erityisesti aiempien strategiadokumenttien jäätyä vieraiksi, toivottiin ratkaisua, joka kokoaisi toimijat yhteen ja strategiatyöhön tulisi rakennetta.
Tutkimuksessa käytetään konstruktiivista lähestymistapaa ja työn tuloksena syntyy strategiatyön malli. Konstruktiivinen menetelmä sopii erityisesti uuden toimintatavan kehittämiseen. Syntynyt strategiatyön malli perustuu aiempaan tutkimustietoon strategiatyön hyvistä käytännöistä sekä strategiatyötä haittaavista tekijöistä. Merkityksellistä on viitekehyksen säilyttäminen väestöltään pienen kunnan kontekstissa sekä erityisesti vanhustyössä.
Malli perustuu aiempaan tutkimustietoon, joka kerätään kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aiemmissa tutkimustuloksissa hyvinä strategiatyön käytäntöinä nousivat esiin yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden kesken sekä suunnitelmallisuus työsken-telyssä. Mallin työkalujen avulla saadaan verkostojen tavoitteet nostettua esiin ja havaitaan, että toimintatavat nousevat tutkimuksissa olennaiseksi asiaksi onnistu-neissa suunnitelmissa. Yhteistyön onnistuminen saa osallistujat sitoutumaan toimintaan. Kirjallisuudesta nousseita strategiatyön epäonnistumiseen johtavia tekijöitä ovat prosessin ja dokumentoinnin monimutkaisuus, liiallinen hierarkkisuus sekä strategiaviestinnän puuttuminen.
Työn tulos on malli, joka koostuu kuudesta eri työvaiheesta, joiden nimet ovat strategiatyöpöytä, tyhjät paperit, tiivistäminen, tuottaminen, mittaaminen ja positiivinen pyörre. Mallin vaiheita seuraamalla etsitään ja sitoutetaan verkostoja strategiatyöhön. Verkostojen tavoitteet saadaan nostettua mallin työkalujen avulla esiin ja muodostettua näistä yhteinen näkemys ja suuntaviivat, joihin kaikki voivat sitoutua. Dokumentin muotoilussa kiinnitetään huomiota tarkoituksenmukaisuuteen ja käytettävyyteen. Lopuksi malli ohjaa valitsemaan mittareita strategiatyön tuloksellisuuden varmistamista varten. Positiivinen pyörre muodostetaan näistä mittareiden tuloksista, joiden mukaan strategiaa päivittämällä alkaa prosessi alusta.
Johtaviksi teemoiksi konstruktion muodostumisessa nousevat yksinkertaisuus, helppous ja ketteryys sekä yhteistyön merkitys.
Tutkimuksessa käytetään konstruktiivista lähestymistapaa ja työn tuloksena syntyy strategiatyön malli. Konstruktiivinen menetelmä sopii erityisesti uuden toimintatavan kehittämiseen. Syntynyt strategiatyön malli perustuu aiempaan tutkimustietoon strategiatyön hyvistä käytännöistä sekä strategiatyötä haittaavista tekijöistä. Merkityksellistä on viitekehyksen säilyttäminen väestöltään pienen kunnan kontekstissa sekä erityisesti vanhustyössä.
Malli perustuu aiempaan tutkimustietoon, joka kerätään kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aiemmissa tutkimustuloksissa hyvinä strategiatyön käytäntöinä nousivat esiin yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden kesken sekä suunnitelmallisuus työsken-telyssä. Mallin työkalujen avulla saadaan verkostojen tavoitteet nostettua esiin ja havaitaan, että toimintatavat nousevat tutkimuksissa olennaiseksi asiaksi onnistu-neissa suunnitelmissa. Yhteistyön onnistuminen saa osallistujat sitoutumaan toimintaan. Kirjallisuudesta nousseita strategiatyön epäonnistumiseen johtavia tekijöitä ovat prosessin ja dokumentoinnin monimutkaisuus, liiallinen hierarkkisuus sekä strategiaviestinnän puuttuminen.
Työn tulos on malli, joka koostuu kuudesta eri työvaiheesta, joiden nimet ovat strategiatyöpöytä, tyhjät paperit, tiivistäminen, tuottaminen, mittaaminen ja positiivinen pyörre. Mallin vaiheita seuraamalla etsitään ja sitoutetaan verkostoja strategiatyöhön. Verkostojen tavoitteet saadaan nostettua mallin työkalujen avulla esiin ja muodostettua näistä yhteinen näkemys ja suuntaviivat, joihin kaikki voivat sitoutua. Dokumentin muotoilussa kiinnitetään huomiota tarkoituksenmukaisuuteen ja käytettävyyteen. Lopuksi malli ohjaa valitsemaan mittareita strategiatyön tuloksellisuuden varmistamista varten. Positiivinen pyörre muodostetaan näistä mittareiden tuloksista, joiden mukaan strategiaa päivittämällä alkaa prosessi alusta.
Johtaviksi teemoiksi konstruktion muodostumisessa nousevat yksinkertaisuus, helppous ja ketteryys sekä yhteistyön merkitys.