FCC-yksikön operaattorikierrostoiminnan tarkastelu
Pynnönen, Samuli (2018)
Pynnönen, Samuli
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718381
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Neste Oyj:n Porvoon jalostamon Tuotantolinja 2:n FCC-yksikön ja sen jatkoyksiköiden operaattorikierroksiin liittyviä toimintatapoja ja rakennetta.
Työn teoriaosassa käsiteltiin kunnossapitoa yleisesti, ja sitä, miten kierrostoiminnalla vaikutetaan sen toimivuuteen teollisuuslaitoksessa. Osiossa käsiteltiin myös tarkemmin menetelmiä, joita valvontakierroksilla voidaan hyödyntää osana tuotantolaitoksen käynninaikaista tarkkailua ja prosessilaitteiden kunnonvalvontaa. Teoriaosassa on myös käsitelty FCC-yksikön toimintaa työn vaatimista lähtökohdista. Lähdemateriaalina käytettiin keskeisimpiä kunnossapitoteoksia, FCC-yksikköön liittyviä prosessimanuaaleja sekä prosessialan yritysten julkaisuja.
Työn soveltavassa osassa tutkittiin FCC-yksikön nykyisiä kenttä- ja ohjaamokierroskäytäntöjä nykyisen ohjeistuksen kautta. Lisäksi taustatietoa hankittiin mm. operaattoreita haastattelemalla. Osiossa suoritettiin nykyisten käytäntöjen tarkastelu, jossa käsiteltiin nykytoiminnan haasteita haastatteluiden sekä teoriaosassa saavutettua tietämystä vasten.
Tarkastelussa todettiin nykyisen toiminnan täyttävän pääosin toiminnalle teoriaosassa havaitut vaatimukset mm. rakenteen ja valvonnan taajuuden osalta. Haasteita tunnistettiin kuitenkin toiminnan ohjeistuksen yksityiskohdissa sekä toiminnasta saatuun tietoon liittyvässä kommunikaatiossa. Suoritettavien valvontakierrosten lisäksi myös operaattorin käyttöliittymällä voitiin todeta olevan merkittävä vaikutus yleisesti ottaen tuotantolaitoksen seurantatyön laatuun.
Työn lopputulemana havaituista kehityskohteista valittiin kaksi tässä työssä käsiteltäväksi. Työssä laadittiin kenttäkierroskortit kahdelle kriittiseksi määritellylle laitteelle, joilla pyritään tarkentamaan ja yhdenmukaistamaan laitteille suoritettavia kenttäkierrostarkastuksia. Työssä koostettiin myös useita yksikölle soveltuvia parametrejä soveltuvan lähdemateriaalin pohjalta, jotka työssä koettiin olevan tärkeitä tuotantolaitoksen seurannassa. Näitä parametreja esitettiin myös lisättäväksi ja seurattavaksi yksikön ohjaamokierroksiin. Osaa havaituista kehityskohteista käsiteltiin jatkotutkimusaiheina.
Työn teoriaosassa käsiteltiin kunnossapitoa yleisesti, ja sitä, miten kierrostoiminnalla vaikutetaan sen toimivuuteen teollisuuslaitoksessa. Osiossa käsiteltiin myös tarkemmin menetelmiä, joita valvontakierroksilla voidaan hyödyntää osana tuotantolaitoksen käynninaikaista tarkkailua ja prosessilaitteiden kunnonvalvontaa. Teoriaosassa on myös käsitelty FCC-yksikön toimintaa työn vaatimista lähtökohdista. Lähdemateriaalina käytettiin keskeisimpiä kunnossapitoteoksia, FCC-yksikköön liittyviä prosessimanuaaleja sekä prosessialan yritysten julkaisuja.
Työn soveltavassa osassa tutkittiin FCC-yksikön nykyisiä kenttä- ja ohjaamokierroskäytäntöjä nykyisen ohjeistuksen kautta. Lisäksi taustatietoa hankittiin mm. operaattoreita haastattelemalla. Osiossa suoritettiin nykyisten käytäntöjen tarkastelu, jossa käsiteltiin nykytoiminnan haasteita haastatteluiden sekä teoriaosassa saavutettua tietämystä vasten.
Tarkastelussa todettiin nykyisen toiminnan täyttävän pääosin toiminnalle teoriaosassa havaitut vaatimukset mm. rakenteen ja valvonnan taajuuden osalta. Haasteita tunnistettiin kuitenkin toiminnan ohjeistuksen yksityiskohdissa sekä toiminnasta saatuun tietoon liittyvässä kommunikaatiossa. Suoritettavien valvontakierrosten lisäksi myös operaattorin käyttöliittymällä voitiin todeta olevan merkittävä vaikutus yleisesti ottaen tuotantolaitoksen seurantatyön laatuun.
Työn lopputulemana havaituista kehityskohteista valittiin kaksi tässä työssä käsiteltäväksi. Työssä laadittiin kenttäkierroskortit kahdelle kriittiseksi määritellylle laitteelle, joilla pyritään tarkentamaan ja yhdenmukaistamaan laitteille suoritettavia kenttäkierrostarkastuksia. Työssä koostettiin myös useita yksikölle soveltuvia parametrejä soveltuvan lähdemateriaalin pohjalta, jotka työssä koettiin olevan tärkeitä tuotantolaitoksen seurannassa. Näitä parametreja esitettiin myös lisättäväksi ja seurattavaksi yksikön ohjaamokierroksiin. Osaa havaituista kehityskohteista käsiteltiin jatkotutkimusaiheina.