Starttipaja-nuorten kokemuksia sosiaalisesta kuntoutuksesta
Kauppinen, Sara; Hilliaho, Jenni (2018)
Kauppinen, Sara
Hilliaho, Jenni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618276
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tuotettiin tietoa Starttipaja-nuorten kokemuksista sosiaalisesta kuntoutuksesta ja muista nuorille suunnatuista palveluista. Opinnäytetyössä selvitettiin nuorten kokemuksia palveluohjauksesta, palveluissa olemisesta, kohtaamisesta ja osallisuudesta teemahaastatteluilla. Nuorilla oli lisäksi mahdollisuus antaa kehittämistoiveita sosiaalisesta kuntoutuksesta. Opinnäytetyön tuloksia on tavoitteena hyödyntää sosiaalisen kuntoutusjärjestelmän uudistuksessa, erityisesti nuorten sosiaalisen kuntoutuksen kannalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota nuorten kokemustietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta sen kehittämistä varten. Toimeksiantajana olivat Tukeva-työvalmennussäätiö sr ja Starttipaja.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Menetelmän tarkoituksena oli saada tiivis kuvaus tuotetusta aineistosta. Tutkimusvaiheessa aihepiirit jaettiin viiteen teemaan, jotka ovat palveluohjaus, kokemus palveluissa olemisesta, kohtaaminen, osallisuus ja kehittämistoiveet. Kehittämistoiveiden lisäksi litteroidusta aineistosta kerättiin sosiaalisesta kuntoutuksesta annettua palautetta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 19–25- vuotiasta nuorta, joilla ei ollut haastatteluhetkellä työ- tai koulupaikkaa. Kaikilla nuorilla oli kokemusta useista sosiaalisen kuntoutuksen palveluista.
Tulosten mukaan nuoret ovat pääosin tyytyväisiä sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin. Erityisen tyytyväisiä ollaan palveluissa saatuun kohteluun, kohtaamiseen ja palveluiden monipuolisuuteen. Nuoret kokevat pääosin saavansa yksilöllistä ja ammattitaitoista apua. Haasteita puolestaan koetaan palveluohjauksessa ja työntekijöiden runsaassa vaihtuvuudessa. Jatko-ohjautuminen on nuorten kokemuksen mukaan sujuvaa. Nuoret toivovat, että palveluiden kestot määriteltäisiin yksilöllisemmin jokaisen nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan. Kehittämistoiveita ovat byrokratian vähentäminen, sillä nuoret kokevat byrokratian pitkittävän palveluihin pääsemistä. Tulosten mukaan osa nuorista toivoo, että heidän kohderyhmälle suunnattuja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja mainostettaisiin enemmän internetissä. Aineistosta käy ilmi, että nuoret ovat kiitollisia palveluista ja ammattitaitoisista työntekijöistä. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittämisessä.
Tämän aiheen tutkimusta voisi jatkaa haastattelemalla sosiaalisen kuntoutuksen palveluntarjoajia ja työntekijöitä. Aihetta voisi jatkaa myös kehittämällä valtakunnallisen mielenterveyskyselylomakkeen, mikä oli kahden nuoren kehittämistoive. Valtakunnallinen mielenterveyskyselylomake koskisi nuoria, jotka ovat siirtymäkohdissa elämässään, kuten peruskoulun ja toisen asteen tutkinnon loppuvaiheessa olevia nuoria.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Menetelmän tarkoituksena oli saada tiivis kuvaus tuotetusta aineistosta. Tutkimusvaiheessa aihepiirit jaettiin viiteen teemaan, jotka ovat palveluohjaus, kokemus palveluissa olemisesta, kohtaaminen, osallisuus ja kehittämistoiveet. Kehittämistoiveiden lisäksi litteroidusta aineistosta kerättiin sosiaalisesta kuntoutuksesta annettua palautetta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 19–25- vuotiasta nuorta, joilla ei ollut haastatteluhetkellä työ- tai koulupaikkaa. Kaikilla nuorilla oli kokemusta useista sosiaalisen kuntoutuksen palveluista.
Tulosten mukaan nuoret ovat pääosin tyytyväisiä sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin. Erityisen tyytyväisiä ollaan palveluissa saatuun kohteluun, kohtaamiseen ja palveluiden monipuolisuuteen. Nuoret kokevat pääosin saavansa yksilöllistä ja ammattitaitoista apua. Haasteita puolestaan koetaan palveluohjauksessa ja työntekijöiden runsaassa vaihtuvuudessa. Jatko-ohjautuminen on nuorten kokemuksen mukaan sujuvaa. Nuoret toivovat, että palveluiden kestot määriteltäisiin yksilöllisemmin jokaisen nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan. Kehittämistoiveita ovat byrokratian vähentäminen, sillä nuoret kokevat byrokratian pitkittävän palveluihin pääsemistä. Tulosten mukaan osa nuorista toivoo, että heidän kohderyhmälle suunnattuja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja mainostettaisiin enemmän internetissä. Aineistosta käy ilmi, että nuoret ovat kiitollisia palveluista ja ammattitaitoisista työntekijöistä. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittämisessä.
Tämän aiheen tutkimusta voisi jatkaa haastattelemalla sosiaalisen kuntoutuksen palveluntarjoajia ja työntekijöitä. Aihetta voisi jatkaa myös kehittämällä valtakunnallisen mielenterveyskyselylomakkeen, mikä oli kahden nuoren kehittämistoive. Valtakunnallinen mielenterveyskyselylomake koskisi nuoria, jotka ovat siirtymäkohdissa elämässään, kuten peruskoulun ja toisen asteen tutkinnon loppuvaiheessa olevia nuoria.