Näytehallinnan prosessit ja Lean-ajattelu : tutkimusryhmän näytehallinnan kehittäminen
Isokääntä, Heidi (2018)
Isokääntä, Heidi
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618215
Tiivistelmä
Kehittämisprojektin tavoitteena oli tukea luotettavan ja laadukkaan mikrobisto-tutkimuksen tekoa organisoidulla näytehallinnalla. Tarkoituksena oli laatia ehdotus toimintamallista näytehallinnan kehittämiseksi ja pilotoida se näytteiden esikäsittelyn osalta. Projektiin liittyi kaksiosainen tutkimus, jolla vertailtiin henkilökunnan mielipiteitä näytehallinnan toimivuudesta ja ongelmakohdista, sekä näytteiden läpimenoaikoja prosessissa ennen uuden toimintamallin käyttöönottoa sekä sen pilotoinnin jälkeen. Työssä kehitettiin näytehallinnan prosesseja Lean-filosofian menetelmiä käyttäen prosessin virtaustehokkuuden parantamiseksi Turun yliopiston mikrobiologian laboratoriossa.
Projekti toteutui tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja sen aineistonkeruumenetelmiä olivat kyselytutkimus ja systemaattinen strukturoitu havainnointi. Henkilökunnan mielipiteitä selvitettiin ennen (n=10) ja jälkeen (n=8) prosessin muokkausta. Tutkimusnäytteiden läpimenoaikoja havainnoitiin preanalyyttisen vaiheen osalta ennen prosessin muokkausta (n=14) ja muokkauksen jälkeen (n=16). Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin Excel-ohjelmaa ja strukturoitujen kysymysten ja läpimenoaikojen osalta tilastollisia menetelmiä. Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti ja kvantifioitiin. Tutkimuksen alkukartoituksen tulosten ja aiemman tiedon perusteella muodostettiin uusi toimintamalli. Kyselytutkimuksen ja havainnointien tulosten perusteella prosessissa oli muutamia pullonkauloja, jotka hidastivat prosessia. Suurimmat ongelmakohdat prosessissa kohdistuivat tuplakirjanpitoon ja näytteiden työlääseen identifiointiprosessiin.
Prosessin kokonaistehokkuus parani läpimenoaikojen lyhennyttyä 38 % prosessin muokkauksen jälkeen. Kehittämisen jatkoa ajatellen, opinnäytetyöllä tuotettu tieto prosessin ongelmakohdista voidaan nähdä arvokkaana. Henkilökunnan mielestä uusi toimintamalli oli onnistunut, mutta toiminnan kehittämisen koettiin olevan vielä kesken. Prosessin kehitystä jatketaan tulevaisuudessa Lean-filosofian jatkuvan kehittämisen ideologian mukaisesti. Tulevien kehitystoimien tulisi kohdistua erityisesti sähköisen näytehallintajärjestelmän valintaan ja sen implementointiin, etenkin kun näytemäärä kasvaa koko ajan.
Projekti toteutui tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja sen aineistonkeruumenetelmiä olivat kyselytutkimus ja systemaattinen strukturoitu havainnointi. Henkilökunnan mielipiteitä selvitettiin ennen (n=10) ja jälkeen (n=8) prosessin muokkausta. Tutkimusnäytteiden läpimenoaikoja havainnoitiin preanalyyttisen vaiheen osalta ennen prosessin muokkausta (n=14) ja muokkauksen jälkeen (n=16). Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin Excel-ohjelmaa ja strukturoitujen kysymysten ja läpimenoaikojen osalta tilastollisia menetelmiä. Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti ja kvantifioitiin. Tutkimuksen alkukartoituksen tulosten ja aiemman tiedon perusteella muodostettiin uusi toimintamalli. Kyselytutkimuksen ja havainnointien tulosten perusteella prosessissa oli muutamia pullonkauloja, jotka hidastivat prosessia. Suurimmat ongelmakohdat prosessissa kohdistuivat tuplakirjanpitoon ja näytteiden työlääseen identifiointiprosessiin.
Prosessin kokonaistehokkuus parani läpimenoaikojen lyhennyttyä 38 % prosessin muokkauksen jälkeen. Kehittämisen jatkoa ajatellen, opinnäytetyöllä tuotettu tieto prosessin ongelmakohdista voidaan nähdä arvokkaana. Henkilökunnan mielestä uusi toimintamalli oli onnistunut, mutta toiminnan kehittämisen koettiin olevan vielä kesken. Prosessin kehitystä jatketaan tulevaisuudessa Lean-filosofian jatkuvan kehittämisen ideologian mukaisesti. Tulevien kehitystoimien tulisi kohdistua erityisesti sähköisen näytehallintajärjestelmän valintaan ja sen implementointiin, etenkin kun näytemäärä kasvaa koko ajan.