"Miks et puhunut aikasemmin?" : Pohjoissavolaisten viljelijöiden kokemuksia ja sidosryhmien havaintoja viljelijöiden tuen tarpeesta
Sirviö, Kaisa; Nenola, Petra (2018)
Sirviö, Kaisa
Nenola, Petra
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618163
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia haastavissa tilanteissa olevien viljelijöiden tuen tarvetta heidän omasta ja eri sidosryhmien edustajien näkökulmasta. Työssä selvitettiin nykypäivän viljelijöiden tilannetta ja tekijöitä viljelijöiden vaikeuksien taustalla. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä viljelijöiden haasteista ja tuottaa tietoa ja materiaalia viljelijöitä tukevan työn kehittämiseksi. Työn toimeksiantaja oli MTK Pohjois-Savon Voimaa arkeen –hanke.
Tutkimustyö oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja sähköistä kyselyä. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää pohjoissavolaista viljelijää. Sidosryhmille tehtyyn sähköiseen kyselyyn saatiin 35 vastausta. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja loppuvaiheessa tukena teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Sähköisen kyselyn tulokset saatiin suoraan Google Forms –kyselyn kautta.
Tutkimustulosten mukaan viljelijöiden vaikeudet olivat hyvin moninaisia. Tyypillistä oli, että avun hakemista viivästytettiin mahdollisimman pitkään ja vaikeuksista puhumista ulkopuolisille välteltiin. Lopulta kun ulkopuolista tukea haettiin, ongelmat olivat jo usein suuria. Tukea saaneet viljelijät pitivät tärkeänä yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tilanteen selvittämistä. Luotettavan ammattilaisen ymmärtävä suhtautuminen asioihin sekä neuvonta ja ohjaus olivat merkittäviä sosiaalisen tuen muotoja viljelijöille. Sidosryhmien rooli tuen tarpeen havaitsemisessa ja avun hakemisessa viljelijöille voisi olla nykyistä suurempi, mikäli heillä olisi riittävästi tietoa tukimahdollisuuksista.
Tutkimusta voidaan käyttää suunniteltaessa viljelijöiden hyvinvointia tukevia palveluita, koulutuksia ja tapahtumia. Tieto erilaisista tukimuodoista voi madaltaa kynnystä avun hakemiseen. Tutkimus voi lisätä entistä avoimempaa keskustelua viljelijöiden vaikeuksista niin julkisuudessa kuin viljelijöiden kesken.
Tutkimustyö oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja sähköistä kyselyä. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää pohjoissavolaista viljelijää. Sidosryhmille tehtyyn sähköiseen kyselyyn saatiin 35 vastausta. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja loppuvaiheessa tukena teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Sähköisen kyselyn tulokset saatiin suoraan Google Forms –kyselyn kautta.
Tutkimustulosten mukaan viljelijöiden vaikeudet olivat hyvin moninaisia. Tyypillistä oli, että avun hakemista viivästytettiin mahdollisimman pitkään ja vaikeuksista puhumista ulkopuolisille välteltiin. Lopulta kun ulkopuolista tukea haettiin, ongelmat olivat jo usein suuria. Tukea saaneet viljelijät pitivät tärkeänä yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tilanteen selvittämistä. Luotettavan ammattilaisen ymmärtävä suhtautuminen asioihin sekä neuvonta ja ohjaus olivat merkittäviä sosiaalisen tuen muotoja viljelijöille. Sidosryhmien rooli tuen tarpeen havaitsemisessa ja avun hakemisessa viljelijöille voisi olla nykyistä suurempi, mikäli heillä olisi riittävästi tietoa tukimahdollisuuksista.
Tutkimusta voidaan käyttää suunniteltaessa viljelijöiden hyvinvointia tukevia palveluita, koulutuksia ja tapahtumia. Tieto erilaisista tukimuodoista voi madaltaa kynnystä avun hakemiseen. Tutkimus voi lisätä entistä avoimempaa keskustelua viljelijöiden vaikeuksista niin julkisuudessa kuin viljelijöiden kesken.