Keskiarvoista esimiehen työkaluksi : Työhyvinvointimittauksen tulosten hyödyntäminen koti-hoidossa
Lahtinen, Päivi; Bergius, Sari (2018)
Lahtinen, Päivi
Bergius, Sari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317901
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Espoon kaupungin kotihoidon lähiesimiehet voisivat järjestelmällisemmin hyödyntää neljästi vuodessa toteutettavan työhyvinvointikyselyn tuloksia. Tavoitteena oli saada selville, miten työhyvinvointikyselyjen tuloksia käsitellään työyksiköissä ja samalla kartoittaa esimiesten toiveita kyselyn kehittämistä varten. Työssä pyrittiin tuomaan esiin hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin ottaa myös laajempaan käyttöön ja pohdittiin myös parasta johtamismallia työhyvinvoinnin johtamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella haastattelemalla neljää Espoon kotihoidon esimiestä. Haastatellut henkilöt edustivat kotihoidon eri alueyksiköitä ja näin saatiin laaja kuva työhyvinvointikyselyn käytöstä Espoossa. Saatuja tuloksia vertailtiin Kunta10-tutkimuksen tuloksiin.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että esimiehen toiminnalla on suuri vaikutus alaisten kokemaan työhyvinvointiin. Tulosten perustella voi tehdä johtopäätöksen, että on ratkaisevan tärkeää saada työntekijät osallistumaan työtä koskevaan päätöksentekoon, jotta he kiinnostuisivat työhyvinvoinnin kehittämisestä ja ylläpitämisestä ja haluaisivat vastata aktiivisesti työhyvinvointikyselyihin. Tuloksista kävi ilmi myös se, että työhyvinvointikyselyn numeraaliset tulokset ovat moniselitteisiä ja vaativat sekä tulkintaa että keskustelua, ennen kuin varsinaiset ongelmat paljastuvat. Haastattelujen perusteella oli pääteltävissä, että kyselyn tuloksia käsiteltiin eri tavoin eri kotihoidon alueilla. Tulokset näyttäisivät olevan hieman korkeammat niillä alueilla, joilla niistä keskusteltiin ja korjaavia toimenpiteitä suunniteltiin yhdessä henkilöstön kanssa. Tulosten analyysivaiheessa syntyi vaikutelma, että henkilöstö ja johto puhuvat eri kieltä. Samoista asioista käytetään eri käsitteitä. Johto vaikuttaa puhuvan asioista ylätasolla, kun henkilöstö painottaa konkreettisia asioita. Työssä esitellään myös lukuisia esimiesten ehdottamia ideoita työhyvinvointikyselyn kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tulokset myötäilivät aiempaa työhyvinvoinnin tutkimusta ja vahvistivat niistä saatuja tuloksia. Työssä on alkuperäisen tavoitteen mukaisesti tuotu esiin kehitysehdotuksia, joiden avulla esimiehet voivat hyödyntää työhyvinvointikyselyjen tuloksia tehokkaammin käytännön esimiestyössä, oman työyksikkönsä työhyvinvoinnin kehittäjänä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella haastattelemalla neljää Espoon kotihoidon esimiestä. Haastatellut henkilöt edustivat kotihoidon eri alueyksiköitä ja näin saatiin laaja kuva työhyvinvointikyselyn käytöstä Espoossa. Saatuja tuloksia vertailtiin Kunta10-tutkimuksen tuloksiin.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että esimiehen toiminnalla on suuri vaikutus alaisten kokemaan työhyvinvointiin. Tulosten perustella voi tehdä johtopäätöksen, että on ratkaisevan tärkeää saada työntekijät osallistumaan työtä koskevaan päätöksentekoon, jotta he kiinnostuisivat työhyvinvoinnin kehittämisestä ja ylläpitämisestä ja haluaisivat vastata aktiivisesti työhyvinvointikyselyihin. Tuloksista kävi ilmi myös se, että työhyvinvointikyselyn numeraaliset tulokset ovat moniselitteisiä ja vaativat sekä tulkintaa että keskustelua, ennen kuin varsinaiset ongelmat paljastuvat. Haastattelujen perusteella oli pääteltävissä, että kyselyn tuloksia käsiteltiin eri tavoin eri kotihoidon alueilla. Tulokset näyttäisivät olevan hieman korkeammat niillä alueilla, joilla niistä keskusteltiin ja korjaavia toimenpiteitä suunniteltiin yhdessä henkilöstön kanssa. Tulosten analyysivaiheessa syntyi vaikutelma, että henkilöstö ja johto puhuvat eri kieltä. Samoista asioista käytetään eri käsitteitä. Johto vaikuttaa puhuvan asioista ylätasolla, kun henkilöstö painottaa konkreettisia asioita. Työssä esitellään myös lukuisia esimiesten ehdottamia ideoita työhyvinvointikyselyn kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tulokset myötäilivät aiempaa työhyvinvoinnin tutkimusta ja vahvistivat niistä saatuja tuloksia. Työssä on alkuperäisen tavoitteen mukaisesti tuotu esiin kehitysehdotuksia, joiden avulla esimiehet voivat hyödyntää työhyvinvointikyselyjen tuloksia tehokkaammin käytännön esimiestyössä, oman työyksikkönsä työhyvinvoinnin kehittäjänä.