Rikostorjunnan tuloksellinen johtaminen : katsaus KRP:n tulosohjauksen rakenteeseen
Karhunen, Teemu (2018)
Karhunen, Teemu
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317897
Tiivistelmä
Toiminnan tuloksellinen johtaminen on voittoa tavoittelemattomissa julkisen sektorin organisaatioissa paljon puhuttava kokonaisuus. Toisin kuin muussa liike-elämässä toiminta rahoitetaan pääosin verovaroilla ja lisäksi poliittinen ohjaus asettaa toiminnalle painopistealueita ja strategisia päämääriä. Varsinkin poliisitoiminnassa tähän yhtälöön tulee lisätä vielä runsaasti lakiin perustuvia ja velvoittavia tehtäviä, jotka tulee hoitaa. Kokonaiskuvan ollessa lähempänä selviämistaistelua arkityössä, ei strateginen johtaminen ole ensimmäinen mieleen tuleva asia.
Tämä tutkimus sukeltaa rohkeasti tähän strategisen johtamisen maailmaan keskittyen sen täytäntöönpanon tärkeimpään työkaluun valtionhallinnossa eli tulosohjaukseen. Se on kaikille ministeriöille yhteinen toiminnan ohjauksen työkalu, jonka tarkoituksena on jalkauttaa valtion tason hallitusohjelmien ja muun strategisen ohjauksen vaikuttavuustavoitteet mahdollisimman tehokkaasti ministeriöiden hallinnonaloille ja edelleen virastoille ja laitoksille. Tutkimuksen viitekehys käsittelee Suomen valtionhallinnossa käytettävän tulosohjausprosessin taustalla vaikuttavan Balanced Scorecard- mallin perusteita sekä suhteuttaa niitä tulosohjauksen yleisiin ohjeistuksiin sekä elementteihin. Tutkimusaineiston kautta tutkimus keskittyy tarkastelemaan Keskusrikospoliisin tulosohjauksen rakennetta pyrkien löytämään ratkaisuja siihen miten tulosohjaus toimii ja miten sitä voitaisiin kehittää.
Keskeisiltä osin johtopäätökset kietoutuvat ongelmiin tulosten mittaamisen osalta. Tutkimuksessa ei täysin saatu selvyyttä tulosten mittaamisen ja seurannan välillä tai siitä kumpi tosiasiassa toimii tulosohjauksen ohjaustyökaluna. Epäselvästi asetetut tavoitteet hankaloittavat koko tulosohjausprosessia. Ilman selkeää vaikuttavuusvajetta koko ohjausketjun on haastavaa mitoittaa ja suunnata omaa toimintaansa kohti yhteisiä tavoitteita.
Robert Kaplanin ja David Nortonin (2004, 14) sanoin: "Et voi johtaa sellaista, mitä et voi mitata. Et voi mitata sellaista, mitä et voi kuvata."
Tämä tutkimus sukeltaa rohkeasti tähän strategisen johtamisen maailmaan keskittyen sen täytäntöönpanon tärkeimpään työkaluun valtionhallinnossa eli tulosohjaukseen. Se on kaikille ministeriöille yhteinen toiminnan ohjauksen työkalu, jonka tarkoituksena on jalkauttaa valtion tason hallitusohjelmien ja muun strategisen ohjauksen vaikuttavuustavoitteet mahdollisimman tehokkaasti ministeriöiden hallinnonaloille ja edelleen virastoille ja laitoksille. Tutkimuksen viitekehys käsittelee Suomen valtionhallinnossa käytettävän tulosohjausprosessin taustalla vaikuttavan Balanced Scorecard- mallin perusteita sekä suhteuttaa niitä tulosohjauksen yleisiin ohjeistuksiin sekä elementteihin. Tutkimusaineiston kautta tutkimus keskittyy tarkastelemaan Keskusrikospoliisin tulosohjauksen rakennetta pyrkien löytämään ratkaisuja siihen miten tulosohjaus toimii ja miten sitä voitaisiin kehittää.
Keskeisiltä osin johtopäätökset kietoutuvat ongelmiin tulosten mittaamisen osalta. Tutkimuksessa ei täysin saatu selvyyttä tulosten mittaamisen ja seurannan välillä tai siitä kumpi tosiasiassa toimii tulosohjauksen ohjaustyökaluna. Epäselvästi asetetut tavoitteet hankaloittavat koko tulosohjausprosessia. Ilman selkeää vaikuttavuusvajetta koko ohjausketjun on haastavaa mitoittaa ja suunnata omaa toimintaansa kohti yhteisiä tavoitteita.
Robert Kaplanin ja David Nortonin (2004, 14) sanoin: "Et voi johtaa sellaista, mitä et voi mitata. Et voi mitata sellaista, mitä et voi kuvata."