Virtuaalinen pelonlievitys suun terveydenhoidossa : Katsaus kirjallisuuteen
Rönkkö, Aino; Juutilainen, Petra (2018)
Rönkkö, Aino
Juutilainen, Petra
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217861
Tiivistelmä
Suun terveydenhoitoon kohdistuva pelko on hyvin yleinen ilmiö. Pelko voi vaikeuttaa tai estää potilaan hakeutumisen hoitoon ja olla riskitekijä potilaan suunterveydelle sekä siihen liittyvälle elämänlaadulle. Suun terveydenhoitoon liittyvää pelkoa on tähän mennessä lievitetty joko psykologisilla tai farmakologisilla keinoilla. Virtuaalisuuden kehittyminen on kuitenkin avannut uusia mahdollisuuksia palveluiden tuottamiselle ja toteuttamiselle suun terveydenhoidossa. Virtuaalisten pelonlievitysmenetelmien kehittäminen voi tarjota potilaalle yksilöllisempiä hoitoratkaisuja ja parantaa palveluiden saatavuutta.
Opinnäytetyössä kuvattiin kirjallisuuskatsauksen avulla suun terveydenhoitoon liittyvien pelkojen virtuaalisia pelonlievitysmenetelmiä ja esiteltiin virtuaalisten pelonlievitysmenetelmien hoitotuloksia. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa virtuaalisista pelonlievitysmenetelmistä ja edistää suun terveydenhoitoon liittyvien pelonlievitysmenetelmien kehitystyötä. Opinnäytetyön tilaajana on Virtuaalinen klinikka – Innovaatiokeskittymä suun terveydenhoitoon -hanke (VIRSU). Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee suun terveydenhoitoon liittyviä pelkoja ja niiden lievitys- ja hallintamenetelmiä sekä suun terveydenhoidon virtuaalisten palveluiden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta mukaillen. Katsaukseen valikoitui 14 tutkimusta. Aineisto koottiin seuraavista tietokannoista: Cinahl Complete, Cochrane Library, Dentistry & Oral Sciences Source ja PubMed. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tuloksissa esiin tulleita virtuaalisia pelonlievitysmenetelmiä olivat virtuaalinen terapia ja rentoutus sekä virtuaalinen häirintä. Virtuaaliseen terapiaan ja rentoutukseen kuuluivat virtuaalitodellisuusterapia, tietokonepohjainen kognitiivinen käyttäytymisterapia ja auditiivinen rentoutus. Virtuaalinen häirintä jakautui auditiiviseen, visuaaliseen ja audiovisuaaliseen häirintään. Virtuaalisilla pelonlievitysmenetelmillä havaittiin olevan potilaan pelkoa, ahdistuneisuutta, kokemaa kipua tai epämukavuutta lieventäviä vaikutuksia. Lisäksi menetelmillä oli myönteisiä vaikutuksia hoidon välttelyn vähenemiseen ja potilaan käyttäytymiseen hoidon aikana. Virtuaalisten pelonlievitysmenetelmien käytöllä ei todettu olevan negatiivisia vaikutuksia näihin tekijöihin.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää VIRSU-hankkeen pelkoklinikan suunnittelussa sekä virtuaalisten pelonlievitysmenetelmien kehittämisessä. Virtuaaliset pelonlievitysmenetelmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi pelonlievityksessä, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksia ja soveltuvuutta suun terveydenhoitoon on syytä tutkia vielä lisää.
Opinnäytetyössä kuvattiin kirjallisuuskatsauksen avulla suun terveydenhoitoon liittyvien pelkojen virtuaalisia pelonlievitysmenetelmiä ja esiteltiin virtuaalisten pelonlievitysmenetelmien hoitotuloksia. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa virtuaalisista pelonlievitysmenetelmistä ja edistää suun terveydenhoitoon liittyvien pelonlievitysmenetelmien kehitystyötä. Opinnäytetyön tilaajana on Virtuaalinen klinikka – Innovaatiokeskittymä suun terveydenhoitoon -hanke (VIRSU). Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee suun terveydenhoitoon liittyviä pelkoja ja niiden lievitys- ja hallintamenetelmiä sekä suun terveydenhoidon virtuaalisten palveluiden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta mukaillen. Katsaukseen valikoitui 14 tutkimusta. Aineisto koottiin seuraavista tietokannoista: Cinahl Complete, Cochrane Library, Dentistry & Oral Sciences Source ja PubMed. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tuloksissa esiin tulleita virtuaalisia pelonlievitysmenetelmiä olivat virtuaalinen terapia ja rentoutus sekä virtuaalinen häirintä. Virtuaaliseen terapiaan ja rentoutukseen kuuluivat virtuaalitodellisuusterapia, tietokonepohjainen kognitiivinen käyttäytymisterapia ja auditiivinen rentoutus. Virtuaalinen häirintä jakautui auditiiviseen, visuaaliseen ja audiovisuaaliseen häirintään. Virtuaalisilla pelonlievitysmenetelmillä havaittiin olevan potilaan pelkoa, ahdistuneisuutta, kokemaa kipua tai epämukavuutta lieventäviä vaikutuksia. Lisäksi menetelmillä oli myönteisiä vaikutuksia hoidon välttelyn vähenemiseen ja potilaan käyttäytymiseen hoidon aikana. Virtuaalisten pelonlievitysmenetelmien käytöllä ei todettu olevan negatiivisia vaikutuksia näihin tekijöihin.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää VIRSU-hankkeen pelkoklinikan suunnittelussa sekä virtuaalisten pelonlievitysmenetelmien kehittämisessä. Virtuaaliset pelonlievitysmenetelmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi pelonlievityksessä, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksia ja soveltuvuutta suun terveydenhoitoon on syytä tutkia vielä lisää.