Ylivieskan kulttuuripalveluiden ja perusopetuksen yhteistyötä kehittämässä
Heikkilä, Mari (2018)
Heikkilä, Mari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217781
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät tai estävät moniammatillista yhteistyötä kouluissa opettajan näkökulmasta, ja miten yhteistyötä voisi kehittää. Ylivieskan kulttuurijohtaja Katriina Leppänen koki kehittämistyön tarpeelliseksi, sillä vaikka yhteistyötä kulttuuripalveluiden ja koulun välillä tarvitaan ja toivotaan, eivät yhteistyöprojektit lähde aina käyntiin. Työn tilaaja on Ylivieskan kulttuuripalvelut.
Uusi opetussuunnitelma vaatii koulua avautumaan muuhun yhteiskuntaan, ja rohkaisee moniammatilliseen yhteistyöhön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö, laaja-alainen osaaminen, yhteisöllinen oppiminen ja positiivinen pedagogiikka ovat uuden opetussuunnitelman ja myös tämän opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa näitä kaikkia kokeiltiin myös käytännössä. Toiminnallinen osuus, joka muodostui taidenäyttelystä ja luontoretkistä sekä luontoteeman käsittelystä yli oppiainerajojen, toteutettiin Rahkolan koululla Ylivieskassa. Tähän kokeiluun osallistui 35 yhdistetyn ensimmäisen luokan oppilasta, kaksi luokanopettajaa ja kolme koulunkäynninohjaajaa.
Tämä kehittämistyö tehtiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin
teemahaastattelua sekä havainnointia ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia. Haastattelun teemoja olivat: opettajien kokemuksia kokeilusta, opettajien havaintoja lapsista, kokeilu suhteessa opetussuunnitelmaan ja yhteistyön esteitä opettajan näkökulmasta. Vastauksissa tulleet myönteiset kokemukset tulkittiin yhteistyötä edistäviksi, ja kielteiset yhteistyötä estäviksi tekijöiksi.
Tulokseksi saatiin, että sekä opettajat että oppilaat ovat hyötyneet kokeilusta. Opettajat ovat esimerkiksi saaneet uutta innostusta työhönsä ja oppilaat oppineet antamaan arvoa omalle työlleen. Yhteistyön koettiin vastaavan hyvin uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin. Yhteistyön esteiksi opettajien mielestä voivat muodostua esimerkiksi kiire, opettajan liiallinen kontrollin tarve ja epätietoisuus siitä, mistä yhteistyökumppaneita voisi saada.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että halua ja tarvetta yhteistyölle on, ja se hyödyttää sekä opettajia että oppilaita. Yhteistyörakenteen puute kuitenkin hankaloittaa koulun ja sen ulkopuolisten toimijoiden kohtaamista. Siksi kulttuurijohtaja Katriina Leppäsen johdolla on alettu selvittää, olisiko Ylivieskaan mahdollisuus saada kiertävä yhteisöpedagogi yhteistyökoordinaattoriksi eri toimijoiden välille. Tätä opinnäytetyötä tullaan käyttämään yhtenä perusteluna toimen tarpeellisuudelle. On myös syytä laatia ohjeistus koulun kanssa yhteistyötä suunnitteleville toimijoille.
Asiasanat: moniammatillinen yhteistyö, laaja-alainen osaaminen, positiivinen pedagogiikka, yhteisöllinen oppiminen, opetussuunnitelma 2016
Uusi opetussuunnitelma vaatii koulua avautumaan muuhun yhteiskuntaan, ja rohkaisee moniammatilliseen yhteistyöhön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö, laaja-alainen osaaminen, yhteisöllinen oppiminen ja positiivinen pedagogiikka ovat uuden opetussuunnitelman ja myös tämän opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa näitä kaikkia kokeiltiin myös käytännössä. Toiminnallinen osuus, joka muodostui taidenäyttelystä ja luontoretkistä sekä luontoteeman käsittelystä yli oppiainerajojen, toteutettiin Rahkolan koululla Ylivieskassa. Tähän kokeiluun osallistui 35 yhdistetyn ensimmäisen luokan oppilasta, kaksi luokanopettajaa ja kolme koulunkäynninohjaajaa.
Tämä kehittämistyö tehtiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin
teemahaastattelua sekä havainnointia ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia. Haastattelun teemoja olivat: opettajien kokemuksia kokeilusta, opettajien havaintoja lapsista, kokeilu suhteessa opetussuunnitelmaan ja yhteistyön esteitä opettajan näkökulmasta. Vastauksissa tulleet myönteiset kokemukset tulkittiin yhteistyötä edistäviksi, ja kielteiset yhteistyötä estäviksi tekijöiksi.
Tulokseksi saatiin, että sekä opettajat että oppilaat ovat hyötyneet kokeilusta. Opettajat ovat esimerkiksi saaneet uutta innostusta työhönsä ja oppilaat oppineet antamaan arvoa omalle työlleen. Yhteistyön koettiin vastaavan hyvin uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin. Yhteistyön esteiksi opettajien mielestä voivat muodostua esimerkiksi kiire, opettajan liiallinen kontrollin tarve ja epätietoisuus siitä, mistä yhteistyökumppaneita voisi saada.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että halua ja tarvetta yhteistyölle on, ja se hyödyttää sekä opettajia että oppilaita. Yhteistyörakenteen puute kuitenkin hankaloittaa koulun ja sen ulkopuolisten toimijoiden kohtaamista. Siksi kulttuurijohtaja Katriina Leppäsen johdolla on alettu selvittää, olisiko Ylivieskaan mahdollisuus saada kiertävä yhteisöpedagogi yhteistyökoordinaattoriksi eri toimijoiden välille. Tätä opinnäytetyötä tullaan käyttämään yhtenä perusteluna toimen tarpeellisuudelle. On myös syytä laatia ohjeistus koulun kanssa yhteistyötä suunnitteleville toimijoille.
Asiasanat: moniammatillinen yhteistyö, laaja-alainen osaaminen, positiivinen pedagogiikka, yhteisöllinen oppiminen, opetussuunnitelma 2016