Osallistava kirjaaminen Pöytyän kotihoidossa
Kuusisto, Hanna (2018)
Kuusisto, Hanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117741
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla kotihoidon asiakkaiden osallisuutta kirjaamisessa voidaan tukea. Opinnäytetyön yhteydessä kerätyn tutkimusaineiston avulla rakennettiin osallistavan kirjaamisen malli Pöytyän kotihoidolle. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että osallistavan kirjaamismallin avulla hoitajat osaavat ottaa asiakkaat mukaan oman hoitonsa suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kirjaamiseen. Uudet kirjaamisohjeet liitettiin perehdytyskansioon.Toisena tavoitteena oli, että hoitajien välittömään asiakastyöhön käyttämä aika lisääntyy, kun kirjaaminen tapahtuu yhdessä asiakkaan kanssa.
Kehittämistyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen. Tutkimusaineisto osallistavan kirjaamisen mallin kehittämiseksi kerättiin kolmella eri menetelmällä: kuvailevalla integroivalla kirjallisuuskatsauksella, työpajatyöskentelyllä sekä kuuden asiakkaan teemahaastattelulla. Kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus tehtiin osallistavan kirjaamisen mallin teoreettisen kehittämisen tueksi. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen Pöytyän kotihoidon hoitajille pidettiin työpajoja henkilöstön osallistamiseksi, heidän näkökulmien esille saamiseksi sekä teoriatiedon täydentämiseksi. Kirjallisuuskatsauksen analyysi ja työpajoista saatu aineisto yhdistettiin teemahaastattelujen rungoksi. Teemahaastatteluilla haluttiin saada asiakkaan näkökulma esille osallistavan kirjaamisen mallin rakentamiseksi. Osallistavan kirjaamisen malli koostuu osallistavan kirjaamisen taustatekijöiden tunnistamisesta, tasavertaisesta kohtaamisesta ja tiedon jakamisesta.
Pienemmissä työryhmätapaamisissa kehitettiin käytännön työkaluja osallistavan kirjaamisen jalkauttamiseksi käytäntöön. Hoidon suunnittelun tueksi kehitettiin osallistava, asiakaslähtöinen minä-muotoon kirjoitettu asiakassuunnitelma, joka laaditaan omahoitajan koolle kutsumassa hoitopalaverissa. Opinnäytetyön yhteydessä jokaisen säännöllisen kotihoidon asiakkaan kanssa laadittiin uusi asiakassuunnitelma. Näin saatiin omahoitaja tutummaksi asiakkaalle ja hänen omaisilleen sekä otettiin aktiiviseen käyttöön hoitopalaverikäytäntö, jossa asiakkaan näkökulma saadaan suunnitelman sisällössä esille. Hoitotyön toteutuksen osalta osallistava kirjaaminen mahdollistui jo käytössä olevan mobiilisovelluksen avulla. Hoitajat saivat mallin mukaista koulutusta ennen osallistavan kirjaamisen aloittamista.
Asiakassuunnitelmaa, hoitopalaverikäytäntöä sekä mobiililla tapahtuvaa päivittäiskirjaamista arvioitiin uudelleen puoli vuotta aloituksen jälkeen työpajoissa. Työpaja-aineiston avulla asiakassuunnitelmaan ja kirjaamisohjeisiin tehtiin korjauksia. Puoli vuotta osallistavien kirjaamiskäytäntöjen aloittamisen jälkeen välittömän asiakastyön osuus kokonaistyöajasta oli 3% enemmän verrattuna kahden kuukauden ajanjaksoon sitä ennen.
Kehittämistyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen. Tutkimusaineisto osallistavan kirjaamisen mallin kehittämiseksi kerättiin kolmella eri menetelmällä: kuvailevalla integroivalla kirjallisuuskatsauksella, työpajatyöskentelyllä sekä kuuden asiakkaan teemahaastattelulla. Kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus tehtiin osallistavan kirjaamisen mallin teoreettisen kehittämisen tueksi. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen Pöytyän kotihoidon hoitajille pidettiin työpajoja henkilöstön osallistamiseksi, heidän näkökulmien esille saamiseksi sekä teoriatiedon täydentämiseksi. Kirjallisuuskatsauksen analyysi ja työpajoista saatu aineisto yhdistettiin teemahaastattelujen rungoksi. Teemahaastatteluilla haluttiin saada asiakkaan näkökulma esille osallistavan kirjaamisen mallin rakentamiseksi. Osallistavan kirjaamisen malli koostuu osallistavan kirjaamisen taustatekijöiden tunnistamisesta, tasavertaisesta kohtaamisesta ja tiedon jakamisesta.
Pienemmissä työryhmätapaamisissa kehitettiin käytännön työkaluja osallistavan kirjaamisen jalkauttamiseksi käytäntöön. Hoidon suunnittelun tueksi kehitettiin osallistava, asiakaslähtöinen minä-muotoon kirjoitettu asiakassuunnitelma, joka laaditaan omahoitajan koolle kutsumassa hoitopalaverissa. Opinnäytetyön yhteydessä jokaisen säännöllisen kotihoidon asiakkaan kanssa laadittiin uusi asiakassuunnitelma. Näin saatiin omahoitaja tutummaksi asiakkaalle ja hänen omaisilleen sekä otettiin aktiiviseen käyttöön hoitopalaverikäytäntö, jossa asiakkaan näkökulma saadaan suunnitelman sisällössä esille. Hoitotyön toteutuksen osalta osallistava kirjaaminen mahdollistui jo käytössä olevan mobiilisovelluksen avulla. Hoitajat saivat mallin mukaista koulutusta ennen osallistavan kirjaamisen aloittamista.
Asiakassuunnitelmaa, hoitopalaverikäytäntöä sekä mobiililla tapahtuvaa päivittäiskirjaamista arvioitiin uudelleen puoli vuotta aloituksen jälkeen työpajoissa. Työpaja-aineiston avulla asiakassuunnitelmaan ja kirjaamisohjeisiin tehtiin korjauksia. Puoli vuotta osallistavien kirjaamiskäytäntöjen aloittamisen jälkeen välittömän asiakastyön osuus kokonaistyöajasta oli 3% enemmän verrattuna kahden kuukauden ajanjaksoon sitä ennen.