Vanhemmuuden tukeminen ketterä -kokeilun avulla hyvinvointineuvolassa
Lehtiö, Anni; Pyhähuhta, Matilda (2018)
Lehtiö, Anni
Pyhähuhta, Matilda
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017561
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää erään kunnan hyvinvointineuvolan psykiatrisen sairaanhoitajan matalankynnyksen vastaanoton eli ketterä- kokeilun luonnetta. Tarkoituksena oli selvittää ketterä -kokeilun piirissä olevien asiakkaiden subjektiivisia kokemuksia kokeilun toimivuudesta neuvolaikäisten lasten vanhemmuuden tukemiseen ja perheen hyvinvointiin. Tavoitteena oli myös tutkia, mistä tarpeista tämä ketterä- kokeilu on saanut alkunsa, sekä tuoda psykiatrisen sairaanhoitajan kokemuksia kokeilusta esille. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä hyvinvointineuvolan sekä päihde- ja mielenterveys yksikön kanssa, jossa psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee pääosin. Tarkoituksena oli tuottaa arvokasta informaatiota neuvolalle asiakkaiden vastausten perusteella, sekä markkinoida uutta ketterä -kokeilun muotoa myös muille kunnille monialaisen yhteistyön muotona.
Opinnäytetyön teoriapohja koostuu vanhemmuudesta, sen haasteista ja niiden tukemisesta neuvolassa. Vanhemmuuden haasteissa keskityttiin parisuhteen, työn ja yhteisen ajan haasteisiin. Työssä haluttiin eritellä myös äitiyden ja isyyden haasteita. Lisäksi työssä syvennyttiin varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen, isyyden tukemiseen ja moniammatillisuuteen neuvolassa. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin teoriakirjallisuutta, sosiaalialan lehtiä, artikkeleita, aikaisempia tutkimuksia sekä hankkeita. Opinnäytetyö sisältää laadullisen tutkimuksen, jonka analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysia. Aineistot kerättiin psykiatrisen sairaanhoitajan teemahaastattelulla, sekä avoimia kysymyksiä sisältävällä asiakkaiden kyselyllä. Aineistoa analysoitiin luokittelun ja värikoodauksen avulla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että asiakkaat kokivat kokeilun tarpeelliseksi. Erityisesti he arvostivat lapsiperheiden kodinhoitajan lastenhoitopalvelua psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamisen aikana. Tutkimus osoitti, että tämä ketterä -kokeilu on syntynyt erinäisistä vanhemmuuden haasteista, sekä terveydenhoitajien tarpeesta saada psykiatrista osaamista asiakkaiden tukemiseen. Psykiatrinen sairaanhoitaja oli kokenut työympäristönsä hyvinvointineuvolalla hyväksi. Hän oli kokenut kokeilun olevan tarpeellinen asiakkaille. Se on tilastollisestikin ollut suosiossa, sillä vastaanottoaikoja oli lisätty puolella tutkimuksen aikana. Psykiatrinen sairaanhoitaja koki moniammatillisuuden toteutuvan kokeilun ympärillä monipuolisesti. Kehitettäviäkin asioita kokeilusta löytyi liittyen informaation kulkuun, yksin tehtävän työn luonteeseen sekä hyvinvointineuvolan lääkäripalveluiden hyödyntämiseen.
Opinnäytetyö oli onnistunut ja asetetut tavoitteet täyttyivät monin tavoin. Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa erityisesti kyseiselle kunnalle kokeilusta ja sen toimivuudesta asiakkaiden sekä työntekijän näkökulmasta. Tulokset tässä opinnäytetyössä auttavat työelämää kehittämään kokeiluaan entisestään. Työelämän kumppanit antoivat positiivista palautetta yhteistyöstä.
Opinnäytetyön teoriapohja koostuu vanhemmuudesta, sen haasteista ja niiden tukemisesta neuvolassa. Vanhemmuuden haasteissa keskityttiin parisuhteen, työn ja yhteisen ajan haasteisiin. Työssä haluttiin eritellä myös äitiyden ja isyyden haasteita. Lisäksi työssä syvennyttiin varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen, isyyden tukemiseen ja moniammatillisuuteen neuvolassa. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin teoriakirjallisuutta, sosiaalialan lehtiä, artikkeleita, aikaisempia tutkimuksia sekä hankkeita. Opinnäytetyö sisältää laadullisen tutkimuksen, jonka analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysia. Aineistot kerättiin psykiatrisen sairaanhoitajan teemahaastattelulla, sekä avoimia kysymyksiä sisältävällä asiakkaiden kyselyllä. Aineistoa analysoitiin luokittelun ja värikoodauksen avulla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että asiakkaat kokivat kokeilun tarpeelliseksi. Erityisesti he arvostivat lapsiperheiden kodinhoitajan lastenhoitopalvelua psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamisen aikana. Tutkimus osoitti, että tämä ketterä -kokeilu on syntynyt erinäisistä vanhemmuuden haasteista, sekä terveydenhoitajien tarpeesta saada psykiatrista osaamista asiakkaiden tukemiseen. Psykiatrinen sairaanhoitaja oli kokenut työympäristönsä hyvinvointineuvolalla hyväksi. Hän oli kokenut kokeilun olevan tarpeellinen asiakkaille. Se on tilastollisestikin ollut suosiossa, sillä vastaanottoaikoja oli lisätty puolella tutkimuksen aikana. Psykiatrinen sairaanhoitaja koki moniammatillisuuden toteutuvan kokeilun ympärillä monipuolisesti. Kehitettäviäkin asioita kokeilusta löytyi liittyen informaation kulkuun, yksin tehtävän työn luonteeseen sekä hyvinvointineuvolan lääkäripalveluiden hyödyntämiseen.
Opinnäytetyö oli onnistunut ja asetetut tavoitteet täyttyivät monin tavoin. Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa erityisesti kyseiselle kunnalle kokeilusta ja sen toimivuudesta asiakkaiden sekä työntekijän näkökulmasta. Tulokset tässä opinnäytetyössä auttavat työelämää kehittämään kokeiluaan entisestään. Työelämän kumppanit antoivat positiivista palautetta yhteistyöstä.