Tunnetarhan satoa – tunnetarha-kerho 4–5-vuotiaille lapsille päiväkoti poutapilvessä
Peltola, Roosa; Yagli, Filiz (2018)
Peltola, Roosa
Yagli, Filiz
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816865
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käytettiin toiminnallisia menetelmiä, mutta siinä oli myös kehittämistyön piirteitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida tutustumiskerta sekä neljä ohjattua pedagogista tunnekasvatus-tuokiota 4–5-vuotiaille lapsille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä lapsille tunteet ja tunnetaidot tutuiksi. Tavoittee-na oli myös, että lapset nauttisivat ja viihtyisivät toiminnan parissa. Toimeksiantajana toimi yksityinen päiväkoti Poutapilvi, joka kuuluu Pikku Leijona Oy:n alaisuuteen
Opinnäytetyöprosessin aikana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin neljä pedagogista tunnekasvatustuokiota, joiden tavoitteena oli tukea lasten tunteiden tunnistamista ja nimeämistä, ilmaisua ja säätelyä. Tunnekasvatustuokioiden kokonaisuus nimettiin Tunnetarha-kerhoksi. Pedagogisia tunnekasvatustuokioita varten laadittiin neljä pedagogista suunnitelmaa, joiden tarkoituksena oli havainnollistaa toimeksiantajalle Tunnetarha-kerhon sisältöä. Pedagogiset suunnitelmat mukailivat varhaiskasvatussuunnitelman (2016) perusteita. Toiminnassa hyödynnettiin asiakirjan mu-kaisia monipuolisia työtapoja, joita olivat leikki, draama sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. Jokaisella tunnekas-vatustuokiolla oli oma teema, joita olivat tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, tunteiden säätely ja ilmaisu sekä myötätunto itseä ja muita kohtaan. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi tunneälyteoria.
Opinnäytetyöprosessin aikana kerättiin palautetta lapsilta ja toimeksiantajalta. Palautteen perusteella opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät, sillä toimeksiantaja oli tyytyväinen Tunnetarha-kerhon toteutukseen. Toimeksiantaja koki Tun-netarha-kerhon toiminnan tarpeelliseksi lasten tunnetaitojen tukemiselle. Lasten palautteen perusteella lapset naut-tivat Tunnetarha-kerhon toiminnasta ja saivat kokemuksen tunnetaitoihin tutustumisesta. Pedagogisten suunnitel-mien pohjalta rakennettua Tunnetarha-kerhon -mallia toimeksiantaja voi hyödyntää jatkossa toiminnassaan. Opin-näytetyön jatkokehitysideana voisi toimia tutkimus tunnekasvatustuokioiden tuloksellisuudesta.
Opinnäytetyöprosessin aikana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin neljä pedagogista tunnekasvatustuokiota, joiden tavoitteena oli tukea lasten tunteiden tunnistamista ja nimeämistä, ilmaisua ja säätelyä. Tunnekasvatustuokioiden kokonaisuus nimettiin Tunnetarha-kerhoksi. Pedagogisia tunnekasvatustuokioita varten laadittiin neljä pedagogista suunnitelmaa, joiden tarkoituksena oli havainnollistaa toimeksiantajalle Tunnetarha-kerhon sisältöä. Pedagogiset suunnitelmat mukailivat varhaiskasvatussuunnitelman (2016) perusteita. Toiminnassa hyödynnettiin asiakirjan mu-kaisia monipuolisia työtapoja, joita olivat leikki, draama sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. Jokaisella tunnekas-vatustuokiolla oli oma teema, joita olivat tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, tunteiden säätely ja ilmaisu sekä myötätunto itseä ja muita kohtaan. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi tunneälyteoria.
Opinnäytetyöprosessin aikana kerättiin palautetta lapsilta ja toimeksiantajalta. Palautteen perusteella opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät, sillä toimeksiantaja oli tyytyväinen Tunnetarha-kerhon toteutukseen. Toimeksiantaja koki Tun-netarha-kerhon toiminnan tarpeelliseksi lasten tunnetaitojen tukemiselle. Lasten palautteen perusteella lapset naut-tivat Tunnetarha-kerhon toiminnasta ja saivat kokemuksen tunnetaitoihin tutustumisesta. Pedagogisten suunnitel-mien pohjalta rakennettua Tunnetarha-kerhon -mallia toimeksiantaja voi hyödyntää jatkossa toiminnassaan. Opin-näytetyön jatkokehitysideana voisi toimia tutkimus tunnekasvatustuokioiden tuloksellisuudesta.