Omaisten kokemukset saattohoitopotilaan hoidosta terveyskeskussairaalassa
Lempiäinen, Virpi (2018)
Lempiäinen, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816841
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa saattohoitopotilaiden omaisten kokemuksia saattohoidon toteuttamisesta Hyvinkään terveyskeskussairaalassa osastolla 11 A. Sairaalan laajennus valmistuu tänä vuonna ja saattohoitopotilaat keskitetään samaan yksikköön.
Tavoitteena on kehittää saattohoitotyötä kokonaisvaltaisemmaksi omaisten haastattelujen pohjalta.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teema-haastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluna. Työskentelin itse osastolla, joten minun oli mahdollista tutustua haastateltaviin etukäteen. Haastattelututkimus sopi aiheeseeni hyvin, koska pystyin valitsemaan henkilöt, joilla on kokemusta ja tietoa tutkittavasta asiasta. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Haastatteluissa ilmeni, että omaisen saama tiedollinen ja konkreettinen tuki oli vähäistä. Potilaan hoitoon oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta potilasta koskevaa tietoa omaiset kokivat saaneensa niukasti. Saattohoitopäätöksiin liittyi monia ongelmia. Haastateltavat tunsivat epävarmuutta, koska eivät saaneet riittävästi tietoa sairauden etenemisestä ja potilaan voinnista. Haastateltavien kehitysehdotuksissa korostuu omaisen roolin näkyväksi tekeminen saattohoidossa, omahoitajuuden käyttöönotto sekä koulutuksen lisääminen.
Lisäämällä hoitohenkilökunnan saattohoidon koulutusta monia opinnäytetyössä nousevia epäkohtia pystyttäisiin parantamaan. Koulutuksen ja tiedon puute ovat merkittävä este hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle. Koulutus antaisi hoitohenkilökunnalle valmiuksia kohdata potilaan omainen hänen lähtökohdistaan. Seurakunnan vapaaehtoisten saattohoidon tukihenkilöiden hyödyntämistä kannattaa ehdottomasti tehostaa.
Jatkokehitysehdotus koskee muistutuslistan toteuttamista. Sen avulla varmistettaisiin, että omaisille on kerrottu keskeiset asiat saattohoitoon liittyen ja myös hoitajat tietävät mitä informaatiota omaiset ovat saaneet. Idea siihen tuli haastateltavalta.
Tavoitteena on kehittää saattohoitotyötä kokonaisvaltaisemmaksi omaisten haastattelujen pohjalta.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teema-haastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluna. Työskentelin itse osastolla, joten minun oli mahdollista tutustua haastateltaviin etukäteen. Haastattelututkimus sopi aiheeseeni hyvin, koska pystyin valitsemaan henkilöt, joilla on kokemusta ja tietoa tutkittavasta asiasta. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Haastatteluissa ilmeni, että omaisen saama tiedollinen ja konkreettinen tuki oli vähäistä. Potilaan hoitoon oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta potilasta koskevaa tietoa omaiset kokivat saaneensa niukasti. Saattohoitopäätöksiin liittyi monia ongelmia. Haastateltavat tunsivat epävarmuutta, koska eivät saaneet riittävästi tietoa sairauden etenemisestä ja potilaan voinnista. Haastateltavien kehitysehdotuksissa korostuu omaisen roolin näkyväksi tekeminen saattohoidossa, omahoitajuuden käyttöönotto sekä koulutuksen lisääminen.
Lisäämällä hoitohenkilökunnan saattohoidon koulutusta monia opinnäytetyössä nousevia epäkohtia pystyttäisiin parantamaan. Koulutuksen ja tiedon puute ovat merkittävä este hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle. Koulutus antaisi hoitohenkilökunnalle valmiuksia kohdata potilaan omainen hänen lähtökohdistaan. Seurakunnan vapaaehtoisten saattohoidon tukihenkilöiden hyödyntämistä kannattaa ehdottomasti tehostaa.
Jatkokehitysehdotus koskee muistutuslistan toteuttamista. Sen avulla varmistettaisiin, että omaisille on kerrottu keskeiset asiat saattohoitoon liittyen ja myös hoitajat tietävät mitä informaatiota omaiset ovat saaneet. Idea siihen tuli haastateltavalta.