Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia eläinavusteisesta kuntoutuksesta : Opinnäytetyö
Nilsén, Lea; Leppälä, Anniina (2018)
Nilsén, Lea
Leppälä, Anniina
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102816296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102816296
Tiivistelmä
Tutkimuksessamme on tarkoitus kuvailla mielenterveyskuntoutujien kokemuksia eläinavusteisesta kuntoutuksesta.
Opinnäytetyömme on tutkimus, joka kuvailee mielenterveyskuntoutujien kokemuksia eläinavusteisesta
kuntoutuksesta. Tutkimme, millaisia kokemuksia eläinten kanssa työskentelevillä mielenterveyskuntoutujilla on eläinavusteisesta kuntoutustoiminnasta. Tavoitteena oli tuottaa kuntoutuksen järjestäjälle tietoa kuntoutujien kokemuksista tilalla tapahtuvasta kuntoutustoiminnasta. Halutessaan kuntoutuksen järjestäjä voi käyttää tuottamaamme tietoa toimintansa kehittämiseen.
Opinnäytetyön toteutimme käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tietoa keräsimme haastattelemalla kuntoutustoimintaan osallistuvia mielenterveyskuntoutujia, joita saimme mukaan 6 henkilöä. Tutkimusteemoina olivat kuntoutujien kokemukset eläinavusteisesta toiminnasta, eläinten rooli kuntoutuksessa, muun kuntoutustoiminnan vaikutus kuntoutumiseen sekä kuntoutumiseen liittyvät haasteet. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan eläinavusteinen kuntoutus koettiin enimmäkseen myönteisenä. Kuntoutujat kokivat, että fyysinen tekeminen, unenlaadun paraneminen ja sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttivat heidän psyykeensä eheytymiseen. Vuorovaikutus ja eläinten kanssa työskentely oli merkittävässä roolissa kuntoutuksessa ja työskentelyssä. Maatilan toimiessa kuntoutusympäristönä, kaikki maatilalla tapahtuva toiminta oli merkityksellinen osa kuntoutusta. Kuntoutujat kokivat haasteiksi omat sairautensa ja niiden aiheuttamat ongelmat.
Asiakkaiden kuntoutumista edistäviksi tekijöiksi nousivat monipuoliset maatilan työt. Erityisesti eläinten, muiden kuntoutujien ja palveluntarjoajien kanssa työskentelystä saatava vuorovaikutus ja positiiviseksi koettu työilmapiiri ja –ympäristö osoittautuivat tärkeäksi. Tutkimuksemme johtopäätöksenä on, että eläinten kanssa toimiminen on mielenterveysasiakkaille hyödyllistä terapiamuodosta riippumatta. Tutkimustamme voitaisiin kehittää siten, että aineiston keruu toteutettaisiin useammalta eri eläinavusteista kuntoutusta tarjoavalta tilalta.
Tutkimustamme voi hyödyntää kuntoutustoimintaa tarjoavan tilan kuntoutustoiminnan kehittämiseen. Tämän lisäksi tutkimuksestamme on hyötyä myös kuntoutujille, koska tutkimuksemme kautta kuntoutuksen laatua pystytään parantamaan. Koska tutkimuksemme sisältää kuntoutujien kokemuksia kuntoutustoiminnasta, voivat muutkin kuntoutusta tarjoavat tilat hyödyntää tutkimustuloksiamme toimintansa kehittämiseen. Tutkimuksemme toimii myös osaltaan asiakaspalautteena, sillä tutkimustulokset perustuvat toimintaan osallistuvien kuntoutujien henkilökohtaisista kokemuksista ja ajatuksista. Tutkimuksemme tarjoaa hyvän rungon laajemmin toteutettavalle tutkimukselle.
Opinnäytetyömme on tutkimus, joka kuvailee mielenterveyskuntoutujien kokemuksia eläinavusteisesta
kuntoutuksesta. Tutkimme, millaisia kokemuksia eläinten kanssa työskentelevillä mielenterveyskuntoutujilla on eläinavusteisesta kuntoutustoiminnasta. Tavoitteena oli tuottaa kuntoutuksen järjestäjälle tietoa kuntoutujien kokemuksista tilalla tapahtuvasta kuntoutustoiminnasta. Halutessaan kuntoutuksen järjestäjä voi käyttää tuottamaamme tietoa toimintansa kehittämiseen.
Opinnäytetyön toteutimme käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tietoa keräsimme haastattelemalla kuntoutustoimintaan osallistuvia mielenterveyskuntoutujia, joita saimme mukaan 6 henkilöä. Tutkimusteemoina olivat kuntoutujien kokemukset eläinavusteisesta toiminnasta, eläinten rooli kuntoutuksessa, muun kuntoutustoiminnan vaikutus kuntoutumiseen sekä kuntoutumiseen liittyvät haasteet. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan eläinavusteinen kuntoutus koettiin enimmäkseen myönteisenä. Kuntoutujat kokivat, että fyysinen tekeminen, unenlaadun paraneminen ja sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttivat heidän psyykeensä eheytymiseen. Vuorovaikutus ja eläinten kanssa työskentely oli merkittävässä roolissa kuntoutuksessa ja työskentelyssä. Maatilan toimiessa kuntoutusympäristönä, kaikki maatilalla tapahtuva toiminta oli merkityksellinen osa kuntoutusta. Kuntoutujat kokivat haasteiksi omat sairautensa ja niiden aiheuttamat ongelmat.
Asiakkaiden kuntoutumista edistäviksi tekijöiksi nousivat monipuoliset maatilan työt. Erityisesti eläinten, muiden kuntoutujien ja palveluntarjoajien kanssa työskentelystä saatava vuorovaikutus ja positiiviseksi koettu työilmapiiri ja –ympäristö osoittautuivat tärkeäksi. Tutkimuksemme johtopäätöksenä on, että eläinten kanssa toimiminen on mielenterveysasiakkaille hyödyllistä terapiamuodosta riippumatta. Tutkimustamme voitaisiin kehittää siten, että aineiston keruu toteutettaisiin useammalta eri eläinavusteista kuntoutusta tarjoavalta tilalta.
Tutkimustamme voi hyödyntää kuntoutustoimintaa tarjoavan tilan kuntoutustoiminnan kehittämiseen. Tämän lisäksi tutkimuksestamme on hyötyä myös kuntoutujille, koska tutkimuksemme kautta kuntoutuksen laatua pystytään parantamaan. Koska tutkimuksemme sisältää kuntoutujien kokemuksia kuntoutustoiminnasta, voivat muutkin kuntoutusta tarjoavat tilat hyödyntää tutkimustuloksiamme toimintansa kehittämiseen. Tutkimuksemme toimii myös osaltaan asiakaspalautteena, sillä tutkimustulokset perustuvat toimintaan osallistuvien kuntoutujien henkilökohtaisista kokemuksista ja ajatuksista. Tutkimuksemme tarjoaa hyvän rungon laajemmin toteutettavalle tutkimukselle.