Muutosjohtaminen LEAN–arvovirtakuvausraportin perusteella
Viinonen, Marko (2018)
Viinonen, Marko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102616265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102616265
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kehittää muutosjohtamista arvovirtakuvausraportin avulla. Yrityksen johtoryhmä oli tehnyt päätöksen talvella 2016 käynnistää Lean-arvovirtakuvausraportin tekemistä jokaisessa liiketoimintayksikössä. Arvovirtakuvausraportin haluttiin tuovan esille prosessissa olevat haasteet. Näiden haasteiden tiedettiin aiheuttavan turhia kustannuksia ja prosessiin hitautta. Haasteet tuli saada korjattua tai poistettua.
Arvovirtakuvausraportin teki Leaniin perehtynyt henkilö. Arvovirtakuvausraportti toi esille paljon erilaisia haasteita. Laadittu raportti toimi lähtökohtana tälle työlle. Haasteet pisteytettiin niiden vaikutuksen, toistuvuuden ja helppouden mukaan. Vaikutus, toistuvuus ja helppous arvioitiin jokainen asteikolla 1-5. Nämä kolme lukua kerrottuna muodosti haasteelle hukkakertoimen. Hukkakerroin antoi priori-teetin jokaisen haasteen poistamiselle. Tässä työssä ei haluttu käsitellä jokaista haastetta erikseen, joten niistä oli löydettävä jotain samankaltaisuutta. Haasteet ryhmiteltiin muutoksen kohteen suuruuden mukaisiin ryhmiin prosessi- ja kulttuurimuutoksiin. Prosessimuutoskohteet olivat ne kohteet, joissa selvittiin pelkällä prosessinmuutoksella. Kulttuurimuutoskohteita olivat ne, joiden muutokseen vaadittiin organisaatiokulttuurin muutosta. Osa muutoksen kohteista oli sellaisia, joiden muutokseen vaadittiin sekä prosessi- että kulttuurimuutosta. Tarkasteluun valittiin yksi jokaisesta ryhmästä.
Työn tuloksena syntyi hukkakerrointyökalu. Tämän avulla voidaan hallita haasteiden käsittelyä. Työ toteutettiin Kotterin muutosjohtamisen mallia mukaillen. Tuloksena saatiin esimerkki ja ehdotus jokaisen valitun muutoskohteen muutosjohtamisen keinoista. Lisäksi havaittiin, että työn jatkuva kehittäminen yksilö- ja organisaatiotasolla on parempi kuin joskus tapahtuvat suuret muutokset. Tällä vältetään suurien harvoin tapahtuvien muutosten aiheuttamat ongelmat sekä niistä aiheutuvat kustannukset.
Arvovirtakuvausraportin teki Leaniin perehtynyt henkilö. Arvovirtakuvausraportti toi esille paljon erilaisia haasteita. Laadittu raportti toimi lähtökohtana tälle työlle. Haasteet pisteytettiin niiden vaikutuksen, toistuvuuden ja helppouden mukaan. Vaikutus, toistuvuus ja helppous arvioitiin jokainen asteikolla 1-5. Nämä kolme lukua kerrottuna muodosti haasteelle hukkakertoimen. Hukkakerroin antoi priori-teetin jokaisen haasteen poistamiselle. Tässä työssä ei haluttu käsitellä jokaista haastetta erikseen, joten niistä oli löydettävä jotain samankaltaisuutta. Haasteet ryhmiteltiin muutoksen kohteen suuruuden mukaisiin ryhmiin prosessi- ja kulttuurimuutoksiin. Prosessimuutoskohteet olivat ne kohteet, joissa selvittiin pelkällä prosessinmuutoksella. Kulttuurimuutoskohteita olivat ne, joiden muutokseen vaadittiin organisaatiokulttuurin muutosta. Osa muutoksen kohteista oli sellaisia, joiden muutokseen vaadittiin sekä prosessi- että kulttuurimuutosta. Tarkasteluun valittiin yksi jokaisesta ryhmästä.
Työn tuloksena syntyi hukkakerrointyökalu. Tämän avulla voidaan hallita haasteiden käsittelyä. Työ toteutettiin Kotterin muutosjohtamisen mallia mukaillen. Tuloksena saatiin esimerkki ja ehdotus jokaisen valitun muutoskohteen muutosjohtamisen keinoista. Lisäksi havaittiin, että työn jatkuva kehittäminen yksilö- ja organisaatiotasolla on parempi kuin joskus tapahtuvat suuret muutokset. Tällä vältetään suurien harvoin tapahtuvien muutosten aiheuttamat ongelmat sekä niistä aiheutuvat kustannukset.