Ikääntyneiden kuntoutujien fyysinen aktiivisuus kuntoutusosastolta kotiutumisen jälkeen
Karvonen, Katri; Salminen, Nea (2018)
Karvonen, Katri
Salminen, Nea
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102316173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102316173
Tiivistelmä
Fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen ovat tärkeitä ikääntyneiden toimintakyvyn säilymisen kannalta. Ikääntyneiden fyysistä aktiivisuutta seurataan Suomessa säännöllisesti ja seuranta osoittaa, että harva liikkuu suosituksiin nähden riittävästi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millainen on ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus kuntoutusosastolla ja osastolta kotiutumisen jälkeen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Armilan kuntoutuskeskuksen kanssa.
Tutkimus oli epäkokeellinen pitkittäistutkimus, jossa analysoitiin Navigil S1 -aktiivisuusrannekkeiden keräämää dataa Armilan kuntoutuskeskuksen osasto 1:n kuntoutujien fyysisestä aktiivisuudesta osastolla ja kotona. Tutkittavien taustojen selvittämiseksi tutkimuksessa käytettiin Stella-kotipalveluiden henkilötietolomaketta, jonka lisäksi tutkimushenkilöiden jatkokuntoutuksesta vastaavat henkilöt täyttivät jatkokuntoutuksen määrää selvittävän kyselylomakkeen.
Saatu aktiivisuusdata analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Tutkimukseen saatujen kolmen henkilön keskiarvolliset muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkimukseen päätyneiden kolmen henkilön aktivisuusprosentti kasvoi keskimäärin 5,18 prosenttiyksikköä verrattaessa viimeisiä päiviä osastolla ensimmäisiin päiviin kotona. Neljä viikkoa kotiutumisesta aktiivisuusprosentti oli hieman laskenut ollen 2,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin ensimmäisinä päivinä kotiutumisen jälkeen. Pienen otoskoon takia saadut tulokset eivät ole yleistettävissä.
Ranteeseen sijoitettavalla fyysisen aktiivisuuden mittarilla on mahdollista saada yksityiskohtaista tietoa tutkittavien aktiivisuuskäyttäytymisestä. Tulokset antoivat viitteitä aktiivisuuden kasvusta tutkittavien kotiuduttua. Jatkotutkimuksissa koehenkilöiden määrää tulisi lisätä, jotta mittaustulokset voitaisiin yleistää suurempaan perusjoukkoon.
Tutkimus oli epäkokeellinen pitkittäistutkimus, jossa analysoitiin Navigil S1 -aktiivisuusrannekkeiden keräämää dataa Armilan kuntoutuskeskuksen osasto 1:n kuntoutujien fyysisestä aktiivisuudesta osastolla ja kotona. Tutkittavien taustojen selvittämiseksi tutkimuksessa käytettiin Stella-kotipalveluiden henkilötietolomaketta, jonka lisäksi tutkimushenkilöiden jatkokuntoutuksesta vastaavat henkilöt täyttivät jatkokuntoutuksen määrää selvittävän kyselylomakkeen.
Saatu aktiivisuusdata analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Tutkimukseen saatujen kolmen henkilön keskiarvolliset muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkimukseen päätyneiden kolmen henkilön aktivisuusprosentti kasvoi keskimäärin 5,18 prosenttiyksikköä verrattaessa viimeisiä päiviä osastolla ensimmäisiin päiviin kotona. Neljä viikkoa kotiutumisesta aktiivisuusprosentti oli hieman laskenut ollen 2,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin ensimmäisinä päivinä kotiutumisen jälkeen. Pienen otoskoon takia saadut tulokset eivät ole yleistettävissä.
Ranteeseen sijoitettavalla fyysisen aktiivisuuden mittarilla on mahdollista saada yksityiskohtaista tietoa tutkittavien aktiivisuuskäyttäytymisestä. Tulokset antoivat viitteitä aktiivisuuden kasvusta tutkittavien kotiuduttua. Jatkotutkimuksissa koehenkilöiden määrää tulisi lisätä, jotta mittaustulokset voitaisiin yleistää suurempaan perusjoukkoon.