Monikulttuurisen työyhteisön lähiesimiestyö
Tuovinen, Kirsi (2018)
Tuovinen, Kirsi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102216149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102216149
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on Monikulttuurisen työyhteisön lähiesimiestyö. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kulttuurillisia eroja suomalaisen kulttuurin ja muiden maiden kulttuurien välillä. Eroihin lukeutuu muun muassa palautekulttuuri, esimiehen asema kollegana ja small talk. Toisena vahvana teemana on suomen kielen oppiminen ja kielen yhteys perehdytykseen ja asioiden ymmärtämiseen, sekä esimiehen antama tuki kielen oppimisessa. Teoriaosuudessa pienemmällä painoarvolla on muu työpaikkaosaaminen monikulttuurisessa tiimissä, muualla hankitun osaamisen hyödyntäminen ja syrjintä- ristiriitatilanteet, ja miten esimies voi omalla toiminnallaan estää tilanteiden synnyn. Vaikein asia suomalaiseen työelämään sisään pääsemisessä on puutteellinen suomen kielen taito. Esimiehen selkeällä viestinnällä on suuri vaikutus perehdytyksessä ja asioiden sisäistämisessä sekä koko työelämään integroitumisessa. Myös työkavereiden tuki ja ymmärrys kielen opettelussa on ensisijaisen tärkeää. Työnantajan tulee tukea kielen oppimista ja motivoida työntekijöitä oppimiseen. Motivointitekijänä voi toimia uudet ja haasteellisemmat työtehtävät kielitaidon monipuolistumisen myötä, sekä henkilön omana motivointitekijänä urakehitys. Kielitaidon lisäksi myös muut asiat suomalaisessa työelämässä voivat olla vieraita kuten työaika, vuosilomat ja sairaslomakäytännöt, ymmärrys näistä asioista tulisi löytyä jokaiselta. Ohjesääntönä voi pitää, että perehdytykseen tulisi käyttää 1,5 kertainen aika verrattuna kanta suomalaisen perehdyttämiseen.
Työn tavoite on löytää haasteet ja mahdollisuudet johdettaessa monikulttuurista tiimiä. Työ on rajattu haastatteluin monikulttuuristen tiimien lähiesimiehiin, sekä monimuotoisuuden alahaarana käsitellään ainoastaan kulttuurista eroavaisuutta.
Esimiehen esimerkki ohjaa työntekijöiden käyttäytymistä ja toimii parhaiten epätasa-arvoisen käyttäytymisen kitkemisessä.
Haastatteluissa nousi esille esimiehen käytös eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Kokeneemmat esimiehet miettivät, miten he sanovat ja käyttäytyvät eri ihmisten kanssa, he käyttävät hyväkseen vuosien mittaan hankittua kulttuuritietämystä. Muutama esimies on ollut apuna suomen kielen oppimisessa, auttanut kurssien löytämisessä ja mahdollistanut työvuoro järjestelyillä kursseille menon. Moni esimies kuitenkin pitää kielen oppimista jokaisen omana asiana ja eivät ole ottaneet kantaa asiaan. Perehdytykseen kaivattaisiin enemmän materiaalia englanniksi, monet ohjeista on suomeksi, vaikka monissa työ yhteisöissä on enemmän muun kuin suomen kielisiä työntekijöitä. Myös tärkeimpien ohjeiden kuvittaminen koettiin hyödylliseksi.
Työn viitekehys on kirjoitettu kesällä 2018 ja haastattelut toteutettu elo-syyskuussa 2018.
Työn tavoite on löytää haasteet ja mahdollisuudet johdettaessa monikulttuurista tiimiä. Työ on rajattu haastatteluin monikulttuuristen tiimien lähiesimiehiin, sekä monimuotoisuuden alahaarana käsitellään ainoastaan kulttuurista eroavaisuutta.
Esimiehen esimerkki ohjaa työntekijöiden käyttäytymistä ja toimii parhaiten epätasa-arvoisen käyttäytymisen kitkemisessä.
Haastatteluissa nousi esille esimiehen käytös eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Kokeneemmat esimiehet miettivät, miten he sanovat ja käyttäytyvät eri ihmisten kanssa, he käyttävät hyväkseen vuosien mittaan hankittua kulttuuritietämystä. Muutama esimies on ollut apuna suomen kielen oppimisessa, auttanut kurssien löytämisessä ja mahdollistanut työvuoro järjestelyillä kursseille menon. Moni esimies kuitenkin pitää kielen oppimista jokaisen omana asiana ja eivät ole ottaneet kantaa asiaan. Perehdytykseen kaivattaisiin enemmän materiaalia englanniksi, monet ohjeista on suomeksi, vaikka monissa työ yhteisöissä on enemmän muun kuin suomen kielisiä työntekijöitä. Myös tärkeimpien ohjeiden kuvittaminen koettiin hyödylliseksi.
Työn viitekehys on kirjoitettu kesällä 2018 ja haastattelut toteutettu elo-syyskuussa 2018.