Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevan nuoren suun terveyden edistäminen : Autistisen nuoren suun terveyden edistäminen
Sattanen, Merina (2018)
Sattanen, Merina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101816088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101816088
Tiivistelmä
Suomalaisista noin yhdellä prosentilla on autismi. Autismikirjon häiriöihin kuuluvat autismi, epätyypillinen autismi, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen häiriö, laaja-alainen kehityshäiriö sekä Aspergerin oireyhtymä. Autismikirjon häiriöiden oireet vaihtelevat suuresti ja jokaisella ne esiintyvät yksilöllisesti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa autististen lasten ja nuorten suun terveydestä ja suun terveyden edistämisestä. Tavoitteena on vahvistaa suuhygienistin osaamista autistisen nuoren suun terveyden edistämisessä. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena on tukea autistisen potilaan kohtaamista.
Tietoperustaan on koottu tietoa autismista ja autistisen potilaan kohtaamisesta sekä heidän suun terveydestä. Teoriaosuuteen on hankittua tietoa tutkimuksista ja tieteellisistä artikkeleista. Tutkimuksilla on vastattu esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tietokantoina toimivat pääsääntöisesti PubMed ja Cinahl.
Opinnäytetyö on tehty kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on koottu kahdeksasta tutkimuksesta, jotka käsittelivät autistisen lapsen ja nuoren suun terveyttä, autistisen lapsen ja nuoren suun terveyden edistämistä sekä autistisen potilaan kohtaamista. Aineisto on analysoitu käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksista selvisi, että autistisen lapsen ja nuoren suun terveys on heikompi kuin terveen saman ikäisen henkilön. Autistisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy enemmän plakkia ja ientulehdusta kuin terveillä lapsilla ja nuorilla. Lisäksi heidän omahoitoaan ja suun terveyden edistämistä vaikeuttavat monet tekijät. Autistilla esiintyy aistiyliherkkyyttä ja taipumusta ahdistuneisuuteen, joiden takia omahoito ja suuhygienia koettiin vaikeiksi. Autistisen potilaan kanssa kommunikoidessa tulee ottaa huomioon hänen sulkeutuneisuus ja erityistarpeet. Hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotolla oikeanlainen kommunikoiminen ja lähestyminen nousivat esille useissa tutkimuksissa.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää autistisen lapsen ja nuoren suun terveyden edistämisessä, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan erityisesti autististen suun terveyden parantamisesta. Tämän lisäksi olisi tärkeää kouluttaa suuhygienistit ja hammaslääkärit kohtaamaan erityistarpeita tarvitsevia potilaita. Autistisen potilaan kohtaamisesta ja heidän hoidostaan olisi hyvä tehdä ohjeet. Ohjeet toimisivat etenkin opiskelijoille tukena hoitotilanteessa ja hoidon suunnittelussa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa autististen lasten ja nuorten suun terveydestä ja suun terveyden edistämisestä. Tavoitteena on vahvistaa suuhygienistin osaamista autistisen nuoren suun terveyden edistämisessä. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena on tukea autistisen potilaan kohtaamista.
Tietoperustaan on koottu tietoa autismista ja autistisen potilaan kohtaamisesta sekä heidän suun terveydestä. Teoriaosuuteen on hankittua tietoa tutkimuksista ja tieteellisistä artikkeleista. Tutkimuksilla on vastattu esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tietokantoina toimivat pääsääntöisesti PubMed ja Cinahl.
Opinnäytetyö on tehty kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on koottu kahdeksasta tutkimuksesta, jotka käsittelivät autistisen lapsen ja nuoren suun terveyttä, autistisen lapsen ja nuoren suun terveyden edistämistä sekä autistisen potilaan kohtaamista. Aineisto on analysoitu käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksista selvisi, että autistisen lapsen ja nuoren suun terveys on heikompi kuin terveen saman ikäisen henkilön. Autistisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy enemmän plakkia ja ientulehdusta kuin terveillä lapsilla ja nuorilla. Lisäksi heidän omahoitoaan ja suun terveyden edistämistä vaikeuttavat monet tekijät. Autistilla esiintyy aistiyliherkkyyttä ja taipumusta ahdistuneisuuteen, joiden takia omahoito ja suuhygienia koettiin vaikeiksi. Autistisen potilaan kanssa kommunikoidessa tulee ottaa huomioon hänen sulkeutuneisuus ja erityistarpeet. Hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotolla oikeanlainen kommunikoiminen ja lähestyminen nousivat esille useissa tutkimuksissa.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää autistisen lapsen ja nuoren suun terveyden edistämisessä, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan erityisesti autististen suun terveyden parantamisesta. Tämän lisäksi olisi tärkeää kouluttaa suuhygienistit ja hammaslääkärit kohtaamaan erityistarpeita tarvitsevia potilaita. Autistisen potilaan kohtaamisesta ja heidän hoidostaan olisi hyvä tehdä ohjeet. Ohjeet toimisivat etenkin opiskelijoille tukena hoitotilanteessa ja hoidon suunnittelussa.