Keräilyprosessin tehostaminen varastossa
Jalonen, Tanja (2018)
Jalonen, Tanja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101816081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101816081
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tehtiin Oraksen valmistuotevarastolle. Työssä tutkittiin pakkaajien tekemää keruu- ja pakkaustyötä. Tehdystä työstä etsittiin turhia toimintoja, jotka oli mahdollista poistaa. Tutkimus tehtiin, koska varaston toimintoja haluttiin kehittää ja tehostaa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia ja kyselylomaketta. Havainnoidessa seurattiin jokaisen pakkaajan tapaa tehdä työnsä. Tässä käytettiin apuna havainnointilomaketta, johon kirjattiin pakkaajien työtekotavat. Sekä pakkaajille että trukinkuljettajille luotiin omat kyselylomakkeet. Kyselylomakkeissa tiedusteltiin pakkaajien mielipiteitä sellaisiin asioihin, joita ei ilmentynyt havainnoidessa. Trukinkuljettajilta tiedusteltiin asioita, jotka liittyivät pakkaajien kanssa tehtyyn yhteistyöhön.
Havainnoinnin tulokset olivat kvalitatiivisia. Tuloksiin vaikuttivat tehdyn työn luonne. Havainnoinnin tuloksena ilmeni puutteita muun muassa työpisteiden kunnossa, pakkaajien ennakointitaidoissa ja ajankäytössä.
Pakkaajien kyselylomakkeen tulokset ovat kvantitatiivisia. Suurimmat ongelmat kohdistuivat työpisteiden kuntoon, keskusteluun ja yleisjonon tyhjentämiseen. Trukinkuljettajien kyselyn perusteella isoin puute oli ennakoinnin vähäisyys.
Havainnoinnin, kyselyjen ja opinnäytteen kirjoittajan oman työkokemuksen perusteella luotiin kehitysehdotus toimintojen tehostamiseksi. Kehitysehdotukset jaettiin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ovat kolme tärkeintä kehityskohdetta, jotka ovat työpisteiden korjaaminen, ennakoimisen lisääminen ja tiettyjen keruupaikkojen uudelleen numerointi. Toisessa osassa on muita pienempiä kehitys ehdotuksia kuten tuotannosta lavalla tulevien tiettyjen tuotteiden kappalemäärien muuttaminen ja yleisjonon ulkomaalaisten tilausten kirjallinen seuranta.
Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia ja kyselylomaketta. Havainnoidessa seurattiin jokaisen pakkaajan tapaa tehdä työnsä. Tässä käytettiin apuna havainnointilomaketta, johon kirjattiin pakkaajien työtekotavat. Sekä pakkaajille että trukinkuljettajille luotiin omat kyselylomakkeet. Kyselylomakkeissa tiedusteltiin pakkaajien mielipiteitä sellaisiin asioihin, joita ei ilmentynyt havainnoidessa. Trukinkuljettajilta tiedusteltiin asioita, jotka liittyivät pakkaajien kanssa tehtyyn yhteistyöhön.
Havainnoinnin tulokset olivat kvalitatiivisia. Tuloksiin vaikuttivat tehdyn työn luonne. Havainnoinnin tuloksena ilmeni puutteita muun muassa työpisteiden kunnossa, pakkaajien ennakointitaidoissa ja ajankäytössä.
Pakkaajien kyselylomakkeen tulokset ovat kvantitatiivisia. Suurimmat ongelmat kohdistuivat työpisteiden kuntoon, keskusteluun ja yleisjonon tyhjentämiseen. Trukinkuljettajien kyselyn perusteella isoin puute oli ennakoinnin vähäisyys.
Havainnoinnin, kyselyjen ja opinnäytteen kirjoittajan oman työkokemuksen perusteella luotiin kehitysehdotus toimintojen tehostamiseksi. Kehitysehdotukset jaettiin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ovat kolme tärkeintä kehityskohdetta, jotka ovat työpisteiden korjaaminen, ennakoimisen lisääminen ja tiettyjen keruupaikkojen uudelleen numerointi. Toisessa osassa on muita pienempiä kehitys ehdotuksia kuten tuotannosta lavalla tulevien tiettyjen tuotteiden kappalemäärien muuttaminen ja yleisjonon ulkomaalaisten tilausten kirjallinen seuranta.