LOSMoN-MOTONEURONITAUDIN YHTEYS FYYSISEEN AKTIIVISUUTEEN Kyselytutkimus
Asikainen, Ilari; Päivinen, Samu (2018)
Asikainen, Ilari
Päivinen, Samu
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101315965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101315965
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Motoneuronitaudit ovat liikehermosoluja vaurioittavia parantumattomia sairauksia, jotka johtavat yleensä nopeasti kuolemaan. Manu Jokelan vuonna 2015 julkaistussa väitöstutkimuksessa on kuvattu LOSMoN (Late-Onset Spinal Motor Neuronopathy) eli myöhäisellä iällä alkava spinaalinen motoneuronitauti. Tauti vaurioittaa selkäytimen etusarven motoneuroneita eli liikehermosoluja, mutta ei lyhennä elinikää. Tavallisina oireina taudissa ilmenevät lihaskivut, krampit, lihasnykäykset, lihasheikkous sekä väsymys. Tauti on perinnöllinen ja johtuu geenivirheestä. Tautia on todettu vain Suomessa, ja se näyttää paikantuvan erityisesti Pohjois-Karjalan alueelle. Diagnoosin saaneita oli opinnäytetyön tekohetkellä yli 100 henkilöä ja tautia arvellaan sairastavan kokonaisuudessaan 200–400 henkilöä.
Taudin kantajien fyysisestä aktiivisuudesta ei ollut ennen opinnäytetyön tekemistä tutkittua tietoa. Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteys LOSMoN-motoneuronitautiin sekä erityisesti, kuinka oireiden koetaan vaikuttavan diagnoosin saaneiden fyysiseen aktiivisuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin verkkokyselynä käyttäen kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tulosten perusteella tutkittavat ovat viitearvoihin verrattaessa fyysisesti riittävän aktiivisia, mutta parhaiden terveysvaikutusten saavuttamiseksi aktiivisuuden määrää tulisi lisätä noin 2–3-kertaisesti. Lisäksi fyysistä aktiivisuutta rajoittavat oireet saatiin järjestettyä koetun haitan mukaiseen järjestykseen eniten vaikuttavimmasta vähiten vaikuttavimpaan.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla, kuinka järjestelmällinen lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa sairauden heikentämien lihasten voimantuottoon sekä yleiseen vireystilaan. Lisäksi opinnäytetyössä saatuja tuloksia voitaisiin analysoida tilastollisesti tavoitteena selvittää korrelaatioita kyselyn tulosten eri tekijöiden välillä.
Motoneuronitaudit ovat liikehermosoluja vaurioittavia parantumattomia sairauksia, jotka johtavat yleensä nopeasti kuolemaan. Manu Jokelan vuonna 2015 julkaistussa väitöstutkimuksessa on kuvattu LOSMoN (Late-Onset Spinal Motor Neuronopathy) eli myöhäisellä iällä alkava spinaalinen motoneuronitauti. Tauti vaurioittaa selkäytimen etusarven motoneuroneita eli liikehermosoluja, mutta ei lyhennä elinikää. Tavallisina oireina taudissa ilmenevät lihaskivut, krampit, lihasnykäykset, lihasheikkous sekä väsymys. Tauti on perinnöllinen ja johtuu geenivirheestä. Tautia on todettu vain Suomessa, ja se näyttää paikantuvan erityisesti Pohjois-Karjalan alueelle. Diagnoosin saaneita oli opinnäytetyön tekohetkellä yli 100 henkilöä ja tautia arvellaan sairastavan kokonaisuudessaan 200–400 henkilöä.
Taudin kantajien fyysisestä aktiivisuudesta ei ollut ennen opinnäytetyön tekemistä tutkittua tietoa. Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteys LOSMoN-motoneuronitautiin sekä erityisesti, kuinka oireiden koetaan vaikuttavan diagnoosin saaneiden fyysiseen aktiivisuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin verkkokyselynä käyttäen kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tulosten perusteella tutkittavat ovat viitearvoihin verrattaessa fyysisesti riittävän aktiivisia, mutta parhaiden terveysvaikutusten saavuttamiseksi aktiivisuuden määrää tulisi lisätä noin 2–3-kertaisesti. Lisäksi fyysistä aktiivisuutta rajoittavat oireet saatiin järjestettyä koetun haitan mukaiseen järjestykseen eniten vaikuttavimmasta vähiten vaikuttavimpaan.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla, kuinka järjestelmällinen lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa sairauden heikentämien lihasten voimantuottoon sekä yleiseen vireystilaan. Lisäksi opinnäytetyössä saatuja tuloksia voitaisiin analysoida tilastollisesti tavoitteena selvittää korrelaatioita kyselyn tulosten eri tekijöiden välillä.