Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Harvio, Lasse (2018)
Harvio, Lasse
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101315961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101315961
Tiivistelmä
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheena on kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Opinnäytetyön tarkoituksena on muodostaa kuva siitä, miten itsemääräämisoikeus toteutuu kehitysvammaisten ja heidän vanhempiensa, sekä kehitysvammaisten parissa työskentelevien henkilöiden näkökulmista. Opinnäytetyössä on myös eroteltuna se, mikä ero on itsemääräämisoikeudella ja itsemääräämiskyvyllä. Sosiaalialan työtä ohjaavat eettiset arvot ovat tärkeä osa kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista, sekä myös lainsäädäntö. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin kesä-syksyn aikana 2018.
Sisäänottokriteereissä tiedonlähteinä käytettiin Google, Theseus ja Finna- tietokantoja. Artikkelit olivat lisensiaattitöitä tai pro gradu- tutkielmia, jotka olivat julkaistu 2008-2018 välisenä aikana. Kielinä oli suomi tai englanti, ja opinnäytetyöt olivat julkaistu Suomen alueella. Poissulkukriteereissä tiedonlähteinä oli opinnäytetyöt, jotka eivät olleet lisensiaattitöitä tai pro gradu- tutkielmia, ja jotka eivät, liittyneet aiheeseen. Myös yli 10 vuotta vanhat työt olivat poissulkukriteereissä huomioituja. Tutkimuksen menetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, koska sen avulla haluttiin muodostaa kokonaiskuva kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta, sekä erilaisista näkökulmista. Tutkimuskysymyksinä olivat 1. Mitä on itsemääräämisoikeus? 2. Asiakaslain merkitys itsemääräämisoikeuden tukena? 3.Miten itsemääräämisoikeus toteutuu kehitysvammaisten, kehitysvammaisten vanhempien ja kehitysvammaisten parissa toimijoiden näkökulmasta? Tutkimuskysymysten avulla saatiin hyvää ja ajankohtaista tietoa itsemääräämisoikeuden toteutumisesta sekä siitä, mitä hyötyä ja myöskin haittoja siitä on.
Tulosten mukaan kokonaiskuva kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta on laaja ja siihen liittyvinä tavoitteina päällimmäiseksi nousi kehitysvammaisten osallisuuden, vaikutus-mahdollisuuksien ja oman elämän tukeminen. Kehitysvammaisilla henkilöillä kehitysvammaisuuden aste määrittää myös sen, miten paljon tukea ja apua tarvitaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannal-ta.
Kehitysvammaisten vanhemmilla näkökulmissa huolenaiheeksi nousi se, että miten oma lapsi menestyy kodin ulkopuolella omassa kodissaan tai asumisyksikössä ja kehitysvammaisille tarkoitetuissa osallisuutta edistävissä toiminnoissa, kuten työ- ja päivätoiminnoissa. Vanhempien kohdalla tärkeänä pidettiin sitä, että kehitysvammaisten parissa työskentelevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja työssä pysyvyyttä arvostettiin. Kehitysvammaisten parissa työtä tekevien henkilöiden näkökulmasta nousi esille työtä ohjaavat eettiset arvot, sekä lakisääteisyys ja kehitysvammaisten henkilöiden tukeminen itsemää-räämisoikeuden ja osallisuuden kannalta.
Johtopäätöksenä todettiin, että itsemääräämisoikeus on tärkeä asia niin kehitysvammaisille, heidän vanhemmilleen ja kehitysvammaisten parissa työskenteleville henkilöille. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen perustuu lakisääteisyyteen. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta on tärkeää, että on yhteiset tavoitteet ja periaatteet, joiden hyväksi toimitaan.
Asiasanat: Kehitysvammaisuus, itsemääräämisoikeus, eettisyys, lainsäädäntö.
Sisäänottokriteereissä tiedonlähteinä käytettiin Google, Theseus ja Finna- tietokantoja. Artikkelit olivat lisensiaattitöitä tai pro gradu- tutkielmia, jotka olivat julkaistu 2008-2018 välisenä aikana. Kielinä oli suomi tai englanti, ja opinnäytetyöt olivat julkaistu Suomen alueella. Poissulkukriteereissä tiedonlähteinä oli opinnäytetyöt, jotka eivät olleet lisensiaattitöitä tai pro gradu- tutkielmia, ja jotka eivät, liittyneet aiheeseen. Myös yli 10 vuotta vanhat työt olivat poissulkukriteereissä huomioituja. Tutkimuksen menetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, koska sen avulla haluttiin muodostaa kokonaiskuva kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta, sekä erilaisista näkökulmista. Tutkimuskysymyksinä olivat 1. Mitä on itsemääräämisoikeus? 2. Asiakaslain merkitys itsemääräämisoikeuden tukena? 3.Miten itsemääräämisoikeus toteutuu kehitysvammaisten, kehitysvammaisten vanhempien ja kehitysvammaisten parissa toimijoiden näkökulmasta? Tutkimuskysymysten avulla saatiin hyvää ja ajankohtaista tietoa itsemääräämisoikeuden toteutumisesta sekä siitä, mitä hyötyä ja myöskin haittoja siitä on.
Tulosten mukaan kokonaiskuva kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta on laaja ja siihen liittyvinä tavoitteina päällimmäiseksi nousi kehitysvammaisten osallisuuden, vaikutus-mahdollisuuksien ja oman elämän tukeminen. Kehitysvammaisilla henkilöillä kehitysvammaisuuden aste määrittää myös sen, miten paljon tukea ja apua tarvitaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannal-ta.
Kehitysvammaisten vanhemmilla näkökulmissa huolenaiheeksi nousi se, että miten oma lapsi menestyy kodin ulkopuolella omassa kodissaan tai asumisyksikössä ja kehitysvammaisille tarkoitetuissa osallisuutta edistävissä toiminnoissa, kuten työ- ja päivätoiminnoissa. Vanhempien kohdalla tärkeänä pidettiin sitä, että kehitysvammaisten parissa työskentelevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja työssä pysyvyyttä arvostettiin. Kehitysvammaisten parissa työtä tekevien henkilöiden näkökulmasta nousi esille työtä ohjaavat eettiset arvot, sekä lakisääteisyys ja kehitysvammaisten henkilöiden tukeminen itsemää-räämisoikeuden ja osallisuuden kannalta.
Johtopäätöksenä todettiin, että itsemääräämisoikeus on tärkeä asia niin kehitysvammaisille, heidän vanhemmilleen ja kehitysvammaisten parissa työskenteleville henkilöille. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen perustuu lakisääteisyyteen. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta on tärkeää, että on yhteiset tavoitteet ja periaatteet, joiden hyväksi toimitaan.
Asiasanat: Kehitysvammaisuus, itsemääräämisoikeus, eettisyys, lainsäädäntö.