Vuoden 2016 kirjanpitolain muutoksen vaikutukset tilitoimistopalveluiden käyttöön
Uotila, Hanna (2018)
Uotila, Hanna
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101215958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101215958
Tiivistelmä
Vuonna 2016 tehtiin kirjanpitolain uudistus, jonka yhtenä tavoitteena oli pienten yritysten hallinnollisen taakan keventäminen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten tässä uudistuksessa tehdyt pienyrityshelpotukset ovat vaikuttaneet tilitoimistopalvelujen käyttöön. Jos lain tavoitteet olisivat tältä osin toteutuneet, vaikutuksen voisi ajatella näkyvän myös tilitoimistoalalla.
Lakimuutoksessa määriteltiin uudet kokoluokat yrityksille, esimerkiksi pienyritys ja mikroyritys. Näitä pienimpiä kokoluokkia varten säädettiin uusi kirjanpitoasetus eli ns. pien- ja mikroyritysasetus. Uudistuksessa mahdollistettiin tietyille ammatin- ja liikkeenharjoittajille tilinpäätöksestä luopuminen ja yhdenkertainen kirjanpito. Pienkonserneilta ei enää uuden lain myötä vaadita konsernitilipäätöksen tekoa. Huomattavia muutoksia olivat myös toimintakertomuksesta luopuminen ja liitetietovaatimusten vähentäminen. Mikroyrityksiä varten säädettiin lisäksi suojasatamasäännös, jolla ne on vapautettu oikean ja riittävän kuvan tuottamisen pohtimisesta.
Tutkimukseen valittiin laadullinen lähestymistapa, ja menetelmäksi teemahaastattelut. Edustajia kuudesta tilitoimistosta haastateltiin elo-syyskuun 2018 aikana. Haastattelut nauhoitettiin ja aineisto luokiteltiin teemarungon mukaan sisällönanalyysia varten.
Aineiston perusteella selvisi, että ainakin joitain pienyrityshelpotuksia on otettu laajastikin käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi liitetietokevennykset. Toisaalta ainakin tilitoimistojen asiakkaiden keskuudessa osa helpotuksista, kuten yhdenkertaisen kirjanpidon mahdollisuus, on jäänyt joko vähäiselle tai jopa olemattomalle käytölle. Syyt siihen, miksi jotkin helpotukset ovat jääneet hyödyntämättä, vastasivat hyvin asiantuntijoiden esittämiä näkökohtia.
Vaikka kevennyksiä on käytetty, niiden seuraukset ovat jääneet kuitenkin melko pieniksi. Tilitoimistojen työmäärä ei ole niiden johdosta juuri vähentynyt, ja niin myös asiakkaiden kustannussäästöt ovat olleet vähäiset. Tässä suhteessa lakimuutoksen tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet.
On mahdollista, että hyödyt realisoituvat paremmin sellaisille yrityksille, jotka huolehtivat taloushallinnostaan itse. Tämän varmistamiseen tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimusta.
Lakimuutoksessa määriteltiin uudet kokoluokat yrityksille, esimerkiksi pienyritys ja mikroyritys. Näitä pienimpiä kokoluokkia varten säädettiin uusi kirjanpitoasetus eli ns. pien- ja mikroyritysasetus. Uudistuksessa mahdollistettiin tietyille ammatin- ja liikkeenharjoittajille tilinpäätöksestä luopuminen ja yhdenkertainen kirjanpito. Pienkonserneilta ei enää uuden lain myötä vaadita konsernitilipäätöksen tekoa. Huomattavia muutoksia olivat myös toimintakertomuksesta luopuminen ja liitetietovaatimusten vähentäminen. Mikroyrityksiä varten säädettiin lisäksi suojasatamasäännös, jolla ne on vapautettu oikean ja riittävän kuvan tuottamisen pohtimisesta.
Tutkimukseen valittiin laadullinen lähestymistapa, ja menetelmäksi teemahaastattelut. Edustajia kuudesta tilitoimistosta haastateltiin elo-syyskuun 2018 aikana. Haastattelut nauhoitettiin ja aineisto luokiteltiin teemarungon mukaan sisällönanalyysia varten.
Aineiston perusteella selvisi, että ainakin joitain pienyrityshelpotuksia on otettu laajastikin käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi liitetietokevennykset. Toisaalta ainakin tilitoimistojen asiakkaiden keskuudessa osa helpotuksista, kuten yhdenkertaisen kirjanpidon mahdollisuus, on jäänyt joko vähäiselle tai jopa olemattomalle käytölle. Syyt siihen, miksi jotkin helpotukset ovat jääneet hyödyntämättä, vastasivat hyvin asiantuntijoiden esittämiä näkökohtia.
Vaikka kevennyksiä on käytetty, niiden seuraukset ovat jääneet kuitenkin melko pieniksi. Tilitoimistojen työmäärä ei ole niiden johdosta juuri vähentynyt, ja niin myös asiakkaiden kustannussäästöt ovat olleet vähäiset. Tässä suhteessa lakimuutoksen tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet.
On mahdollista, että hyödyt realisoituvat paremmin sellaisille yrityksille, jotka huolehtivat taloushallinnostaan itse. Tämän varmistamiseen tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimusta.