Kenttähenkilöstön näkemyksiä Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) tiedonkeruun hyvistä käytännöistä ja haasteista
Wallinheimo, Miisa (2018)
Wallinheimo, Miisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101115908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101115908
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe muotoutui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tarpeesta saada tietoa Suomen romaniväestön Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) tiedonkeruusta. Romanien hyvinvointitutkimus (Roosa) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017-2018 tekemä tutkimushanke, jossa kerätään aineistoa romaniväestön hyvinvoinnista. Se sisältää tietoa terveydestä, toimintakyvystä, työkyvystä ja terveyspalveluista sekä niiden käytöstä. Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) päämääränä on viedä eteenpäin Suomen romanien osallisuutta ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Viimeisin ja ajankohtainen tieto romaniväestön hyvinvoinnista toimii osana Romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) valvontaa ja kehittämistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kenttähenkilöstön näkemyksiä Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) tiedonkeruun hyvistä käytännöistä ja haasteista. Opinnäytetyöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saa laadullista tietoa kenttähenkilöstön näkemyksistä, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) ulkopuolisessa arvioinnissa ja tulevissa tutkimuksissa.
Tutkimuskysymykseksi jäsentyi: ”Mitkä tekijät edistivät ja ehkäisivät romanien osallistumista Romanien hyvinvointitutkimukseen (Roosa) kenttähenkilöstön mukaan?” Kenttähenkilöstön näkemykset tiedonkeruun hyvistä käytännöistä ja haasteista ovat tärkeitä tulevia tutkimuksia ajatellen, koska romanikulttuuriin liittyy paljon pääväestöstä poikkeavia kulttuuri- ja häveliäisyystapoja. Kehittämistehtävänä oli koota kenttähenkilöstön näkemyksiä tulevia tutkimuksia ajatellen sekä tuottaa materiaalia hankkeen ulkopuolista arviointia varten.
Teoreettinen viitekehys koostuu keskeisistä käsitteistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä kirjallisuudesta. Keskeiset käsitteet ovat Romanien hyvinvointitutkimus (Roosa), Suomen romanien sosioekonominen asema, Suomen romanikulttuuri, Suomen romanien hyvinvointi ja häveliäisyystavat. Keskiössä on kenttähenkilöstön haastatteluista saatu materiaali heidän näkemyksistään tiedonkeruun hyvistä käytännöistä ja haasteista.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä Romanien hyvinvointitutkimukseen (Roosa) osallistunutta kenttähenkilöstön jäsentä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Laadullisen aineiston analysoinnissa käytettiin temaattista sisällönanalyysia. Pääteemat ovat: osallistumista edistävät tekijät ja osallistumista estävät tekijät. Osallistumista edistävien tekijöiden alle muodostui kaksi alateemaa: yleinen hyöty romaniväestölle ja henkilökohtainen etu. Osallistumista estävien tekijöiden alateemat ovat: pelot ja ennakkoluulot sekä yhteisön vaikutus.
Tulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistumisen esteinä olivat romanien kokemat pelot ja ennakkoluulot sekä yhteisön vaikutus tutkimuksen tekoon. Romanien hyvinvointitutkimukseen (Roosa) olisi toivottu suurempaa osallistujamäärää, joka olisi ollut helpommin tavoitettavissa ilman romaniyhteisössä ajoittain esiintynyttä negatiivista suhtautumista tutkimusta kohtaan.
Kenttähenkilöstö oli saanut palautetta tutkittavilta, että asiat ovat niin hyvin, etteivät romanit koe tarvetta osallistua Romanien hyvinvointitutkimukseen (Roosa). Olisi kuitenkin tärkeää, että tällainenkin käsitys perustuisi tutkittuun tietoon.
Kenttähenkilöstö nosti myös esiin myös byrokratian, työntekijäresurssit sekä kiireen tutkimuksen aikana. Kulttuurisensitiivisessä tutkimuksessa olisi toivottu työntekijöiden pysymistä samana koko Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) ajan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kenttähenkilöstön näkemyksiä Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) tiedonkeruun hyvistä käytännöistä ja haasteista. Opinnäytetyöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saa laadullista tietoa kenttähenkilöstön näkemyksistä, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) ulkopuolisessa arvioinnissa ja tulevissa tutkimuksissa.
Tutkimuskysymykseksi jäsentyi: ”Mitkä tekijät edistivät ja ehkäisivät romanien osallistumista Romanien hyvinvointitutkimukseen (Roosa) kenttähenkilöstön mukaan?” Kenttähenkilöstön näkemykset tiedonkeruun hyvistä käytännöistä ja haasteista ovat tärkeitä tulevia tutkimuksia ajatellen, koska romanikulttuuriin liittyy paljon pääväestöstä poikkeavia kulttuuri- ja häveliäisyystapoja. Kehittämistehtävänä oli koota kenttähenkilöstön näkemyksiä tulevia tutkimuksia ajatellen sekä tuottaa materiaalia hankkeen ulkopuolista arviointia varten.
Teoreettinen viitekehys koostuu keskeisistä käsitteistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä kirjallisuudesta. Keskeiset käsitteet ovat Romanien hyvinvointitutkimus (Roosa), Suomen romanien sosioekonominen asema, Suomen romanikulttuuri, Suomen romanien hyvinvointi ja häveliäisyystavat. Keskiössä on kenttähenkilöstön haastatteluista saatu materiaali heidän näkemyksistään tiedonkeruun hyvistä käytännöistä ja haasteista.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä Romanien hyvinvointitutkimukseen (Roosa) osallistunutta kenttähenkilöstön jäsentä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Laadullisen aineiston analysoinnissa käytettiin temaattista sisällönanalyysia. Pääteemat ovat: osallistumista edistävät tekijät ja osallistumista estävät tekijät. Osallistumista edistävien tekijöiden alle muodostui kaksi alateemaa: yleinen hyöty romaniväestölle ja henkilökohtainen etu. Osallistumista estävien tekijöiden alateemat ovat: pelot ja ennakkoluulot sekä yhteisön vaikutus.
Tulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistumisen esteinä olivat romanien kokemat pelot ja ennakkoluulot sekä yhteisön vaikutus tutkimuksen tekoon. Romanien hyvinvointitutkimukseen (Roosa) olisi toivottu suurempaa osallistujamäärää, joka olisi ollut helpommin tavoitettavissa ilman romaniyhteisössä ajoittain esiintynyttä negatiivista suhtautumista tutkimusta kohtaan.
Kenttähenkilöstö oli saanut palautetta tutkittavilta, että asiat ovat niin hyvin, etteivät romanit koe tarvetta osallistua Romanien hyvinvointitutkimukseen (Roosa). Olisi kuitenkin tärkeää, että tällainenkin käsitys perustuisi tutkittuun tietoon.
Kenttähenkilöstö nosti myös esiin myös byrokratian, työntekijäresurssit sekä kiireen tutkimuksen aikana. Kulttuurisensitiivisessä tutkimuksessa olisi toivottu työntekijöiden pysymistä samana koko Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) ajan.