Crohnin tautia sairastavan potilaan kivunhoidon ohjausmateriaali
Tikkanen, Elina (2018)
Tikkanen, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101015867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101015867
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Suomen Kipu ry:lle Crohnin tautia sairastavan potilaan kivunhoidon ohjausmateriaali. Kivunhoidon ohjausmateriaalin tavoitteena oli tukea kotona asuvan Crohnin tautia sairastavan arkea. Aihe rajautui aikuispotilaisiin. Kivunhoidon ohjausmateriaali tuotettiin Suomen Kipu ry:n avoimeen käyttöön.
Opinnäytetyön teoria koottiin sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Tietokantoja olivat Medic, Google Scholar, ScienceDirect, Pudmed ja Terveysportti. Tietoa haettiin Crohnin taudista, Crohnin tautiin liittyvästä kivusta, kivusta yleisesti ja potilasohjeiden tekemisestä.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin apuna laadullista tutkimusotetta. Opinnäytetyö muodostuu tutkimustietoon pohjautuvasta teoriaosasta ja kolmesta haastattelusta, joiden pohjalta kivunhoidon ohjausmateriaali muodostettiin. Haastateltavat löydettiin Suomen Kipu ry:n avustuksella. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina videopuheluiden välityksellä. Haastatteluiden kohderyhmäksi valittiin työikäisiä ja kotona asuvia Crohnin tautia sairastavia potilaita. Teemahaastattelut analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Ohjausmateriaalissa kivunhoito jakautuu fyysisen- ja psyykkisen kivun hoitamiseen. Fyysisen kivunhoidon osio sisältää lääkehoidon, kirurgisen hoidon ja elämäntapoihin liittyvän hoidon. Psyykkisen kivunhoidon osiossa esitellään vertaistuen merkitystä ja nykyisten potilasyhdistysten toimintaa. Ohjausmateriaaliin sisältyy myös yleistä tietoa Crohnin taudista ja sen vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun. Potilasohjausmateriaali tullaan julkaisemaan Suomen Kipu ry:n verkkosivujen tietopankissa, joka on vielä kehitteillä.
Johtopäätöksinä esitettiin, ettei Crohnin tautiin ole parantavaa hoitomuotoa, mutta oireita ja kipua voidaan lievittää erilaisin hoitomuodoin ja menetelmin. Näiden vaikuttavuus on tosin hyvin yksilöllistä. Haastatteluista nousi esille sairastuneiden tarve saada potilasohjausta Crohnin tautiin liittyvästä lääkityksestä, johon sisältyivät ohjaustarve sekä kipulääkityksestä että sairauteen käytettävästä lääkityksestä. Lääkehoidon ulkopuolisia keinoja, esimerkiksi rentoutusharjoituksia, nostettiin myös esille. Tämän kaltainen tieto koettiin erityisen tärkeänä vasta sairastuneiden potilaiden kohdalla.
Opinnäytetyön aihetta voisi kartoittaa laajemmin haastattelemalla isompaa joukkoa sairastuneita, jotta saataisiin tarkempaa tietoa tämänhetkisestä potilasohjauksen tarpeesta. Kivunhoitoon liittyvää tutkimusta voisi pilkkoa pienempiin osiin, jolloin tieto olisi tarkempaa.
Opinnäytetyön teoria koottiin sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Tietokantoja olivat Medic, Google Scholar, ScienceDirect, Pudmed ja Terveysportti. Tietoa haettiin Crohnin taudista, Crohnin tautiin liittyvästä kivusta, kivusta yleisesti ja potilasohjeiden tekemisestä.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin apuna laadullista tutkimusotetta. Opinnäytetyö muodostuu tutkimustietoon pohjautuvasta teoriaosasta ja kolmesta haastattelusta, joiden pohjalta kivunhoidon ohjausmateriaali muodostettiin. Haastateltavat löydettiin Suomen Kipu ry:n avustuksella. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina videopuheluiden välityksellä. Haastatteluiden kohderyhmäksi valittiin työikäisiä ja kotona asuvia Crohnin tautia sairastavia potilaita. Teemahaastattelut analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Ohjausmateriaalissa kivunhoito jakautuu fyysisen- ja psyykkisen kivun hoitamiseen. Fyysisen kivunhoidon osio sisältää lääkehoidon, kirurgisen hoidon ja elämäntapoihin liittyvän hoidon. Psyykkisen kivunhoidon osiossa esitellään vertaistuen merkitystä ja nykyisten potilasyhdistysten toimintaa. Ohjausmateriaaliin sisältyy myös yleistä tietoa Crohnin taudista ja sen vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun. Potilasohjausmateriaali tullaan julkaisemaan Suomen Kipu ry:n verkkosivujen tietopankissa, joka on vielä kehitteillä.
Johtopäätöksinä esitettiin, ettei Crohnin tautiin ole parantavaa hoitomuotoa, mutta oireita ja kipua voidaan lievittää erilaisin hoitomuodoin ja menetelmin. Näiden vaikuttavuus on tosin hyvin yksilöllistä. Haastatteluista nousi esille sairastuneiden tarve saada potilasohjausta Crohnin tautiin liittyvästä lääkityksestä, johon sisältyivät ohjaustarve sekä kipulääkityksestä että sairauteen käytettävästä lääkityksestä. Lääkehoidon ulkopuolisia keinoja, esimerkiksi rentoutusharjoituksia, nostettiin myös esille. Tämän kaltainen tieto koettiin erityisen tärkeänä vasta sairastuneiden potilaiden kohdalla.
Opinnäytetyön aihetta voisi kartoittaa laajemmin haastattelemalla isompaa joukkoa sairastuneita, jotta saataisiin tarkempaa tietoa tämänhetkisestä potilasohjauksen tarpeesta. Kivunhoitoon liittyvää tutkimusta voisi pilkkoa pienempiin osiin, jolloin tieto olisi tarkempaa.