Kotihoidon asiakkaiden ajatuksia yksinäisyydestä
Häkkinen, Tiina (2018)
Häkkinen, Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915842
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Järvenpään kotihoidon asiakkaiden ajatuksia yksinäisyyden lieventämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille kotihoidon asiakkaiden omia ajatuksia liittyen yksinäisyyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuden kokemiseen vaikuttaviin tekijöihin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Järvenpään kaupunki.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin yksinäisyyden kokemusta yleisesti ja ikääntyneenä sekä sosiaalisia suhteita ja osallisuuden kokemista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluna ja aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahdeksaa, yksin asuvaa Järvenpään kotihoidon asiakasta.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina esille nousivat sosiaalisten suhteiden, etenkin omaisten merkittävä rooli ikääntyneiden elämässä. Ystävyyssuhteita ei ikääntyneinä pidetty niin merkittävänä kuin aiemmin. Vain yksi haastateltavista kertoi kokevansa yksinäisyyttä. Yksinäisyys koettiin enemmänkin positiivisena asiana. Kuitenkin tutkimuksesta kävi ilmi, että esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn laskeminen ja läheisten poismeno saavat kokemaan ajoittain kaihoisaa oloa. Osallisuuden tunteesta tärkeimmiksi asioiksi koettiin valinnanvapaus omiin tekemisiin sekä arkisten askareiden pitäminen aktiivisena. Haastateltavat eivät olleet enää halukkaita osallistumaan kodin ulkopuoliseen, ohjattuun toimintaan tai kerhoihin. Jatkotutkimusaiheeksi esittäisinkin tutkimusta niille, jotka osallistuvat säännöllisesti kodin ulkopuoliseen toimintaan. Tutkimuksessa voitaisiin selvittää millaiset tekijät saavat heitä osallistumaan toimintaan ja miten se vaikuttaa heidän sosiaalisiin suhteisiinsa sekä yksinäisyyden ja osallisuuden kokemiseensa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, etteivät ikääntyneet aina koe yksinäisyyttä negatiiviseksi asiaksi. Ikääntyneet osaavat nauttia omasta rauhasta ja kaipaavat sitä. Sosiaalisten suhteiden luominen ei tunnu ikääntyneenä enää samalta kuin ennen, ja oma väsymys vaikuttaa halukkuuteen luoda uusia ystävyyssuhteita. Ikääntyneenä pidetään tärkeänä saada tehdä niitä asioita, joista itse pitää. Pitkän ja kiireisen elämän elettyä halutaan keskittyä elämään itseään varten.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin yksinäisyyden kokemusta yleisesti ja ikääntyneenä sekä sosiaalisia suhteita ja osallisuuden kokemista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluna ja aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahdeksaa, yksin asuvaa Järvenpään kotihoidon asiakasta.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina esille nousivat sosiaalisten suhteiden, etenkin omaisten merkittävä rooli ikääntyneiden elämässä. Ystävyyssuhteita ei ikääntyneinä pidetty niin merkittävänä kuin aiemmin. Vain yksi haastateltavista kertoi kokevansa yksinäisyyttä. Yksinäisyys koettiin enemmänkin positiivisena asiana. Kuitenkin tutkimuksesta kävi ilmi, että esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn laskeminen ja läheisten poismeno saavat kokemaan ajoittain kaihoisaa oloa. Osallisuuden tunteesta tärkeimmiksi asioiksi koettiin valinnanvapaus omiin tekemisiin sekä arkisten askareiden pitäminen aktiivisena. Haastateltavat eivät olleet enää halukkaita osallistumaan kodin ulkopuoliseen, ohjattuun toimintaan tai kerhoihin. Jatkotutkimusaiheeksi esittäisinkin tutkimusta niille, jotka osallistuvat säännöllisesti kodin ulkopuoliseen toimintaan. Tutkimuksessa voitaisiin selvittää millaiset tekijät saavat heitä osallistumaan toimintaan ja miten se vaikuttaa heidän sosiaalisiin suhteisiinsa sekä yksinäisyyden ja osallisuuden kokemiseensa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, etteivät ikääntyneet aina koe yksinäisyyttä negatiiviseksi asiaksi. Ikääntyneet osaavat nauttia omasta rauhasta ja kaipaavat sitä. Sosiaalisten suhteiden luominen ei tunnu ikääntyneenä enää samalta kuin ennen, ja oma väsymys vaikuttaa halukkuuteen luoda uusia ystävyyssuhteita. Ikääntyneenä pidetään tärkeänä saada tehdä niitä asioita, joista itse pitää. Pitkän ja kiireisen elämän elettyä halutaan keskittyä elämään itseään varten.