Dialogisuus ja kehollisen stressin lievittäminen Oulun kriisikeskuksen kriisituessa : Asiakkaiden kokemuksia saamansa kriisituen auttavuudesta
Eskelinen, Minna; Anglé, Sonja (2018)
Eskelinen, Minna
Anglé, Sonja
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915824
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun seudun mielenterveysseura ry. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Oulun kriisikeskuksen asiakkaiden kokemuksia siitä, mitkä asiat he ovat kokeneet auttaviksi saamassaan kriisituessa. Tutkimuksessa tarkemman tarkastelun kohteena ovat dialogisuus ja kehollisen stressin lievittäminen kriisituessa ja niiden koettu auttavuus. Lisäksi tarkoituksena oli kuvailla asiakkaiden ajatuksia siitä, miten Oulun kriisikeskuksen toimintaa tulisi kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi opinnäytetyön tilaajalle ja heidän toiminnan rahoittajalleen STEA:lle, mikä kriisituessa on erityisen auttavaa asiakkaiden kokemuksien pohjalta ja mitä asioita asiakkaat toivovat kriisituessa kehitettävän.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kriiseistä, kriisituesta, dialogisuudesta sekä kehollisesta stressistä. Tietoperustan olemme muodostaneet aiempien tutkimusten, kansainvälisten lähteiden ja ammattikirjallisuuden pohjalta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla viideltä Oulun kriisikeskuksen asiakkaalta, jotka olivat päättämässä asiakkuutensa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluin ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Analyysin perusteella aineistosta muodostui seuraavat teemat, jotka kuvaavat auttavaksi koettuja asioita: turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, tasa-arvoisuus ja vastavuoroisuus keskusteluissa, kuulluksi tuleminen, normalisointi, selviytymiskeinojen löytäminen sekä neutraali ja asiantunteva työntekijä.
Tutkimuksen perusteella Oulun kriisikeskuksen kriisituki koetaan auttavaksi ja auttavuuden kannalta on keskeistä työntekijän tapa asettua tasa-arvoiseen suhteeseen asiakkaan kanssa sekä työntekijän ammatillinen osaaminen kriisin kohdanneiden asiakkaiden kanssa työskentelystä. Asiakkaat nostivat kehittämisehdotukseksi toiminnasta tiedottamisen lisäämisen sekä sen muokkaamisen sellaiseen muotoon, että toiminnasta muodostuu todellisuutta vastaava kuva. Lisäksi kriisikeskuksen toivottiin panostavan enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mielenterveyteen liittyvän stigman hälventämiseksi.
Tutkimuksen tulosten perusteella asiakkaan ja työntekijän väliseen vuorovaikutukseen ja luottamussuhteeseen tulee kiinnittää kriisituessa erityistä huomiota. Jatkossa tulee pohtia, miten kriisikeskuksen toiminnasta tiedottamista voitaisiin kehittää. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää ihmisten mielikuvia Oulun kriisikeskuksesta ja asiakkaiden ohjautumisesta kriisikeskukselle. Kehittämishankkeena voisi olla Webropol-kyselyn laatiminen, jolla kerättäisiin asiakkailta arviota työntekijän ja asiakkaan välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Myös kehon stressin lievittämiseen voisi kehittää kriisin kohdanneille asiakkaille jaettavan konkreettisten keinojen oppaan.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kriiseistä, kriisituesta, dialogisuudesta sekä kehollisesta stressistä. Tietoperustan olemme muodostaneet aiempien tutkimusten, kansainvälisten lähteiden ja ammattikirjallisuuden pohjalta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla viideltä Oulun kriisikeskuksen asiakkaalta, jotka olivat päättämässä asiakkuutensa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluin ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Analyysin perusteella aineistosta muodostui seuraavat teemat, jotka kuvaavat auttavaksi koettuja asioita: turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, tasa-arvoisuus ja vastavuoroisuus keskusteluissa, kuulluksi tuleminen, normalisointi, selviytymiskeinojen löytäminen sekä neutraali ja asiantunteva työntekijä.
Tutkimuksen perusteella Oulun kriisikeskuksen kriisituki koetaan auttavaksi ja auttavuuden kannalta on keskeistä työntekijän tapa asettua tasa-arvoiseen suhteeseen asiakkaan kanssa sekä työntekijän ammatillinen osaaminen kriisin kohdanneiden asiakkaiden kanssa työskentelystä. Asiakkaat nostivat kehittämisehdotukseksi toiminnasta tiedottamisen lisäämisen sekä sen muokkaamisen sellaiseen muotoon, että toiminnasta muodostuu todellisuutta vastaava kuva. Lisäksi kriisikeskuksen toivottiin panostavan enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mielenterveyteen liittyvän stigman hälventämiseksi.
Tutkimuksen tulosten perusteella asiakkaan ja työntekijän väliseen vuorovaikutukseen ja luottamussuhteeseen tulee kiinnittää kriisituessa erityistä huomiota. Jatkossa tulee pohtia, miten kriisikeskuksen toiminnasta tiedottamista voitaisiin kehittää. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää ihmisten mielikuvia Oulun kriisikeskuksesta ja asiakkaiden ohjautumisesta kriisikeskukselle. Kehittämishankkeena voisi olla Webropol-kyselyn laatiminen, jolla kerättäisiin asiakkailta arviota työntekijän ja asiakkaan välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Myös kehon stressin lievittämiseen voisi kehittää kriisin kohdanneille asiakkaille jaettavan konkreettisten keinojen oppaan.