Liikunta osana omaishoitajien arkea ja omaishoitotehtävissä jaksamista
Ollila, Henna (2018)
Ollila, Henna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100815800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100815800
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää liikunnan osuutta osana omaishoitajien arkea ja omaishoitotehtävissä jaksamista. Työssä tarkastellaan liikunnan roolia omaishoitajien arjessa sekä minkälaista tukea omaishoitajat saavat liikunnan harrastamiseen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) esteettömyys ja saavutettavuus tutkimusryhmän kanssa ja työn tilaajana toimi Porin Seudun Muistiyhdistys ry ja Satakunnan Omaishoitajat ry.
Teoriaosuudessa käsiteltiin omaishoitajien arkea, voimavaroja, tuen tarvetta, jaksamiseen vaikuttavia asioita ja tulevaisuudennäkymiä. Myös liikkumisen mahdollisuuksia ja hyöty- ja arkiliikunnan merkitystä omaishoitajien arjen hyvinvoinnille avattiin teoriaosassa. Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin määrällisenä (kvantitatiivisena) tutkimuksena, jota täydensivät laadullisen tutkimuksen avoimet kysymykset. Aineistonkeruumetodina oli omaishoitajille laadittu strukturoitu kyselylomake. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2018 omaishoitajien virkistyspäivillä. Lisäksi aineistoa kartutettiin Satakunnan Omaishoitajat ry:n avustamana. Kyselylomakkeen sai 40 omaishoitajaa, joista 32 (80%) vastasi kyselyyn.
Kyselylomake oli jaoteltu seitsemään eri teemaan. Taustatiedoista selvisi suurimman osan vastaajista olevan naispuolisia (91%) ja toimineen omaishoitajana keskimäärin 1-5 vuotta (67%). Suurin osa (87%) koki voivansa vaikuttaa jaksamiseensa muun muassa liikunnan ja läheisten avulla, vaikka vapaa-ajan koettiinkin olevan vähäistä omaishoidettavan ollessa mukana vähintäänkin ajatuksissa. Silti suurin osa (80%) vastasi ainakin silloin tällöin kokevansa uupumista, joka ilmeni lähinnä väsymyksenä ja uniongelmina. Lähes kaikki vastaajat (97%) kokivat liikkumisen arjessa tärkeäksi, vaikka kokivat, ettei sen toteuttamiseen ole paljoa mahdollisuuksia omassa arjessa. Vastaajat (78%) kokivat liikunnan vaikuttavan positiivisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen jaksamiseen. Lähes puolet (48%) vastaajista eivät olleet tietoisia alueellisesti järjestetystä liikuntatarjonnasta tai mahdollisista omaishoidettavien hoitopaikoista. Vain kolme vastaajaa (8%) koki saavansa kunnalta tukea omaishoidon tehtäviin. Vastauksissa toivottiin enemmän tukea liikuntamahdollisuuksiin ja hoitojärjestelyihin sekä yhteisiin tilaisuuksiin yhdessä omaishoidettavan kanssa.
Tämän opinnäytetyön tulosten pohjalta saatiin suuntaa antavaa tietoa liikunnan roolista omaishoitajien arjessa ja sitä voidaan hyödyntää omaishoitotyön kehittämisessä ja liikuntapalvelutarjonnan suunnittelussa.
Teoriaosuudessa käsiteltiin omaishoitajien arkea, voimavaroja, tuen tarvetta, jaksamiseen vaikuttavia asioita ja tulevaisuudennäkymiä. Myös liikkumisen mahdollisuuksia ja hyöty- ja arkiliikunnan merkitystä omaishoitajien arjen hyvinvoinnille avattiin teoriaosassa. Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin määrällisenä (kvantitatiivisena) tutkimuksena, jota täydensivät laadullisen tutkimuksen avoimet kysymykset. Aineistonkeruumetodina oli omaishoitajille laadittu strukturoitu kyselylomake. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2018 omaishoitajien virkistyspäivillä. Lisäksi aineistoa kartutettiin Satakunnan Omaishoitajat ry:n avustamana. Kyselylomakkeen sai 40 omaishoitajaa, joista 32 (80%) vastasi kyselyyn.
Kyselylomake oli jaoteltu seitsemään eri teemaan. Taustatiedoista selvisi suurimman osan vastaajista olevan naispuolisia (91%) ja toimineen omaishoitajana keskimäärin 1-5 vuotta (67%). Suurin osa (87%) koki voivansa vaikuttaa jaksamiseensa muun muassa liikunnan ja läheisten avulla, vaikka vapaa-ajan koettiinkin olevan vähäistä omaishoidettavan ollessa mukana vähintäänkin ajatuksissa. Silti suurin osa (80%) vastasi ainakin silloin tällöin kokevansa uupumista, joka ilmeni lähinnä väsymyksenä ja uniongelmina. Lähes kaikki vastaajat (97%) kokivat liikkumisen arjessa tärkeäksi, vaikka kokivat, ettei sen toteuttamiseen ole paljoa mahdollisuuksia omassa arjessa. Vastaajat (78%) kokivat liikunnan vaikuttavan positiivisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen jaksamiseen. Lähes puolet (48%) vastaajista eivät olleet tietoisia alueellisesti järjestetystä liikuntatarjonnasta tai mahdollisista omaishoidettavien hoitopaikoista. Vain kolme vastaajaa (8%) koki saavansa kunnalta tukea omaishoidon tehtäviin. Vastauksissa toivottiin enemmän tukea liikuntamahdollisuuksiin ja hoitojärjestelyihin sekä yhteisiin tilaisuuksiin yhdessä omaishoidettavan kanssa.
Tämän opinnäytetyön tulosten pohjalta saatiin suuntaa antavaa tietoa liikunnan roolista omaishoitajien arjessa ja sitä voidaan hyödyntää omaishoitotyön kehittämisessä ja liikuntapalvelutarjonnan suunnittelussa.