Ammatillisten perhekotivanhempien kokemuksia biologisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä
Alasiurua, Sirpa (2018)
Alasiurua, Sirpa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100815785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100815785
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Alasiurua, Sirpa. Ammatillisten perhekotivanhempien kokemuksia biologisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Syksy 2018, 56 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ammatillisten perhekotivanhempien kokemuksia sijoitettujen lasten ja nuorten biologisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä kuulla niitä merkityksiä, joita perhekotivanhemmat antavat biologisten vanhempien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, onko ammatilliseen perhekotiin muodostunut toimintatapoja tai -malleja, jotka pohjautuvat perhekotivanhempien yhteistyökokemuksiin. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ammatillisten perhekotien liiton kanssa.
Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimukseen osallistui viisi Ammatillisten perhekotien liittoon kuuluvaa perhekotivanhempaa ja yksi perhekotivanhempi liiton ulkopuolelta. Tutkimukseen osallistuneet perhekotivanhemmat olivat kaikki eri perhekodeista. Tutkimus toteutui teemahaastatteluina, jotka tapahtuivat puhelimitse.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ammatillisten perhekotien vanhemmilla on paljon erilaisia yhteistyökokemuksia biologisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tutkimustuloksista kävi ilmi erilaisia yhteistyön muotoja, joita perhekotivanhemmat arjessaan toteuttavat. Tutkimus tulokset jakaantuvat yhteistyökokemusten osalta kahteen pääluokkaan: yhteistyötä edesauttaviin kokemuksiin/onnistumisen kokemuksiin sekä yhteistyötä hankaloittaviin kokemuksiin/ haasteellisiin kokemuksiin. Tutkimuksesta satujen tulosten mukaan onnistunut ja hyvä yhteistyö perhekotivanhempien ja biologisten vanhempien välillä on nähtävissä suoraan sijoitetun lapsen tai nuoren hyvinvointina. Onnistunutta yhteistyötä edesauttaa tulosten mukaan perhekotivanhempien ja biologisten vanhempien toisiinsa tutustuminen, yhteiset kasvatuslinjat, biologisten vanhempien sijoituksen hyväksyminen ja sosiaalityön tuki. Jos taas biologinen vanhempi ja perhekotivanhempi eivät ole kasvatuksen kanssa samoilla linjoilla, ei sijoitettu lapsi tai nuori pysty asettumaan kumpaankaan kotiin. Tulosten mukaan keskeisimmät yhteistyön haasteet olivat biologisen vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä sosiaalityön asettamat yhteistyöhaasteet.
Tutkimustuloksista kävi ilmi myös perhekotien arjen toimintamalleja, jotka pohjautuvat yhteistyökokemuksiin. Arjen toimintamallit vaihtelivat perhekotien välillä paljon. Toimintamallien muotoutumiseen ja käyttöönottoon vaikutti tutkimuksen mukaan eniten perhekotivanhempien erilaiset yhteistyökokemukset.
Avainsanat: ammatillinen perhekoti, ammatillinen perhekotivanhempi, biologinen vanhempi, jaettu vanhemmuus, sijaishuolto
Alasiurua, Sirpa. Ammatillisten perhekotivanhempien kokemuksia biologisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Syksy 2018, 56 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ammatillisten perhekotivanhempien kokemuksia sijoitettujen lasten ja nuorten biologisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä kuulla niitä merkityksiä, joita perhekotivanhemmat antavat biologisten vanhempien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, onko ammatilliseen perhekotiin muodostunut toimintatapoja tai -malleja, jotka pohjautuvat perhekotivanhempien yhteistyökokemuksiin. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ammatillisten perhekotien liiton kanssa.
Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimukseen osallistui viisi Ammatillisten perhekotien liittoon kuuluvaa perhekotivanhempaa ja yksi perhekotivanhempi liiton ulkopuolelta. Tutkimukseen osallistuneet perhekotivanhemmat olivat kaikki eri perhekodeista. Tutkimus toteutui teemahaastatteluina, jotka tapahtuivat puhelimitse.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ammatillisten perhekotien vanhemmilla on paljon erilaisia yhteistyökokemuksia biologisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tutkimustuloksista kävi ilmi erilaisia yhteistyön muotoja, joita perhekotivanhemmat arjessaan toteuttavat. Tutkimus tulokset jakaantuvat yhteistyökokemusten osalta kahteen pääluokkaan: yhteistyötä edesauttaviin kokemuksiin/onnistumisen kokemuksiin sekä yhteistyötä hankaloittaviin kokemuksiin/ haasteellisiin kokemuksiin. Tutkimuksesta satujen tulosten mukaan onnistunut ja hyvä yhteistyö perhekotivanhempien ja biologisten vanhempien välillä on nähtävissä suoraan sijoitetun lapsen tai nuoren hyvinvointina. Onnistunutta yhteistyötä edesauttaa tulosten mukaan perhekotivanhempien ja biologisten vanhempien toisiinsa tutustuminen, yhteiset kasvatuslinjat, biologisten vanhempien sijoituksen hyväksyminen ja sosiaalityön tuki. Jos taas biologinen vanhempi ja perhekotivanhempi eivät ole kasvatuksen kanssa samoilla linjoilla, ei sijoitettu lapsi tai nuori pysty asettumaan kumpaankaan kotiin. Tulosten mukaan keskeisimmät yhteistyön haasteet olivat biologisen vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä sosiaalityön asettamat yhteistyöhaasteet.
Tutkimustuloksista kävi ilmi myös perhekotien arjen toimintamalleja, jotka pohjautuvat yhteistyökokemuksiin. Arjen toimintamallit vaihtelivat perhekotien välillä paljon. Toimintamallien muotoutumiseen ja käyttöönottoon vaikutti tutkimuksen mukaan eniten perhekotivanhempien erilaiset yhteistyökokemukset.
Avainsanat: ammatillinen perhekoti, ammatillinen perhekotivanhempi, biologinen vanhempi, jaettu vanhemmuus, sijaishuolto