Sataedun kansainvälisyyden kehittäminen – opiskelijoiden liikkuvuusjaksojen valmentaminen
Reunanen, Janika (2018)
Reunanen, Janika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100815762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100815762
Tiivistelmä
Kehittämistyön tutkimuksellinen tavoite oli parantaa Satakunnan koulutuskuntayhtymän, Sataedun opiskelijoiden valmentamista kansainvälisille liikkuvuusjaksoille. Toiminnan parantamisessa huomioitiin prosessijohtaminen ja prosessien mallintamisen lisäksi opiskelijan osallistaminen ja liikkuvuusjaksolla opitun osaamisen reflektointi. Kehittämistyön tutkimusongelmana oli, että millä valmennuksen keinoin voidaan parantaa Sataedun opiskelijaliikkuvuuksien laatua kansainvälisen liikkuvuuden toimintaohjeen ja opetussuunnitelmien määräämissä rajoissa?
Työn tuloksena saatiin konkreettinen työkalu, ohjeistus ja uusi toimintamalli valmentamiseen. Hyödyn saajiksi osoittautuivat opiskelijoiden lisäksi Sataedun kansainvälisyystiimin jäsenet, opinto-ohjaajat ja vastuuopettajat. Ohjeistuksen ja toimintamallin kehittäminen, suunnittelu ja käsitteiden mallintaminen sekä ohjeistuksen testaus edellyttivät työn lähestymistavaksi konstruktiivisen tutkimusmenetelmän. Koska opiskelijat eli työkalun käyttäjät olivat keskeisessä asiakasroolissa tässä kehittämistyössä, omaa työ palvelumuotoilun piirteitä. Työn menetelminä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tiedonkeruuta sekä hyödynnettiin benchmarking –toimintaa.
Opiskelijapalautteiden avulla analysoitiin määrällistä (kvantitatiivista) aineistoa, jolla kerättiin pinnallista, mutta luotettavaa tietoa. Ryhmähaastatteluiden eli Sataedun liveraportointien avulla saatiin käyttöön syvällisempää laadullista (kvalitatiivista) palautetta jaksojen kehittämiskohteista. Ennalta valittujen teemojen ja kysymysten avulla opittiin uutta ja niitä sovellettiin ohjeistuksen tekemiseen. Oman toiminnan vertaaminen toisten toimintaan eli benchmarking –toiminnan avulla löydettiin keino oman toiminnan selkeyttämiseen ja valmentamisen kehittämiseen. Vastavuoroisesti vierailukohteille luvattiin jakaa valmis ohjeistus ja valmennusmalli hyödynnettäväksi.
Ratkaisun, työkalun eli ohjeistuksen ja uuden valmentamisen toimintamallin tekemisessä hyödynnettiin myös teoreettista perustelua. Tietoperusta koostui prosessijohtamisesta ja mallintamisesta, valmentamisesta, osaamisen kehittämisestä ja osallistamisesta sekä osaamisen arvioinnista ja reflektoinnista. Työssä huomioitiin myös ammatillisen koulutuksen reformin tuomat muutokset, jotka korostavat entisestään asiakaslähtöisyyttä, osaamisperusteisuutta ja opiskelijoille tehtäviä yksilöllisiä opintopolkuja. Uusi ohjeistus testattiin ennen lopullista versiota. Tämän vuoksi tämä pääasiassa konstruktiivinen tutkimusvaihe kesti ajallisesti pitkään. Se vaati työn tekijältä pitkäjänteisyyttä ja analyyttistä otetta sekä sitoutumista.
Työn tuloksena saatiin konkreettinen työkalu, ohjeistus ja uusi toimintamalli valmentamiseen. Hyödyn saajiksi osoittautuivat opiskelijoiden lisäksi Sataedun kansainvälisyystiimin jäsenet, opinto-ohjaajat ja vastuuopettajat. Ohjeistuksen ja toimintamallin kehittäminen, suunnittelu ja käsitteiden mallintaminen sekä ohjeistuksen testaus edellyttivät työn lähestymistavaksi konstruktiivisen tutkimusmenetelmän. Koska opiskelijat eli työkalun käyttäjät olivat keskeisessä asiakasroolissa tässä kehittämistyössä, omaa työ palvelumuotoilun piirteitä. Työn menetelminä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tiedonkeruuta sekä hyödynnettiin benchmarking –toimintaa.
Opiskelijapalautteiden avulla analysoitiin määrällistä (kvantitatiivista) aineistoa, jolla kerättiin pinnallista, mutta luotettavaa tietoa. Ryhmähaastatteluiden eli Sataedun liveraportointien avulla saatiin käyttöön syvällisempää laadullista (kvalitatiivista) palautetta jaksojen kehittämiskohteista. Ennalta valittujen teemojen ja kysymysten avulla opittiin uutta ja niitä sovellettiin ohjeistuksen tekemiseen. Oman toiminnan vertaaminen toisten toimintaan eli benchmarking –toiminnan avulla löydettiin keino oman toiminnan selkeyttämiseen ja valmentamisen kehittämiseen. Vastavuoroisesti vierailukohteille luvattiin jakaa valmis ohjeistus ja valmennusmalli hyödynnettäväksi.
Ratkaisun, työkalun eli ohjeistuksen ja uuden valmentamisen toimintamallin tekemisessä hyödynnettiin myös teoreettista perustelua. Tietoperusta koostui prosessijohtamisesta ja mallintamisesta, valmentamisesta, osaamisen kehittämisestä ja osallistamisesta sekä osaamisen arvioinnista ja reflektoinnista. Työssä huomioitiin myös ammatillisen koulutuksen reformin tuomat muutokset, jotka korostavat entisestään asiakaslähtöisyyttä, osaamisperusteisuutta ja opiskelijoille tehtäviä yksilöllisiä opintopolkuja. Uusi ohjeistus testattiin ennen lopullista versiota. Tämän vuoksi tämä pääasiassa konstruktiivinen tutkimusvaihe kesti ajallisesti pitkään. Se vaati työn tekijältä pitkäjänteisyyttä ja analyyttistä otetta sekä sitoutumista.